Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Arviointitutkimus: Työllisyyden kuntakokeilut pääsemässä vauhtiin – erityisesti kuntien ja valtion vuoropuhelua tulisi vahvistaa

14.1.2022 Tiedote

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Kokeilut ovat alkuviiveiden jälkeen pääsemässä vauhtiin uusien työllisyydenhoidon alueellisten toimintamallien kehittämisessä, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaman tutkijakonsortion ensimmäisessä väliraportissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämiseen.

TE-keskus

Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu kaikkiaan 25 kokeilualuetta 118 kunnan alueella. Arviointitutkimuksen ensimmäinen väliraportti tarkastelee kuntakokeilujen käynnistymistä ja alkuvaiheita pääasiassa viiden esimerkkialueen (Pirkanmaa, Oulu, Helsinki, Pori, Etelä-Pohjanmaa), niitä täydentävien kansainvälisten kokemusten analyysien ja asiantuntijahaastatteluiden sekä kuntatason tilastojen valossa. Kuntakokeiluja on arvioitu erityisesti suhteessa Tanskaan, jossa työvoimapalvelut kunnallistettiin vuonna 2007. Työllisyysvaikutusten arviointi on mahdollista vasta tulevaisuudessa.

Raportissa todetaan, että kokeilujen alku viivästyi kokeilujen aloittamispäätöksen viiveen, henkilöstön rekrytointihaasteiden sekä koronapandemian vuoksi. Koronapandemia ja odotettua suurempi uuden henkilöstön rekrytointitarve erityisesti suurissa kunnissa hidastivat asiakkaiden palvelua, mikä oli havaittavissa aktivointiasteen laskuna kokeilukunnissa kansalliseen keskiarvoon verrattuna. Aktivointiasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta työttömistä työnhakijoista, jotka ovat aktiivisten työvoimapalveluiden, kuten omaehtoisen opiskelun, työvoimakoulutuksen, palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan, piirissä. Kokeilut ovat kuitenkin kehittäneet aktiivisesti uusia asiakaspalvelumalleja ja alueellisia työllisyydenhoidon palvelumalleja. Raportissa arvioidaan, että kokeilut pääsisivät toimimaan täydellä tehollaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Kuntakokeilujen kanssa käynnissä rinnakkain monia uudistuksia – päätös työvoimapalvelujen pysyvästä kunnallistamisesta on jo tehty

Työllisyyden kuntakokeiluissa tärkein kehittämisteema on työvoimapalvelujen asiakaslähtöisyyden ja henkilökohtaisuuden vahvistaminen. Toinen tärkeä teema on valtion ja kuntien voimavarojen yhdistäminen työllisyyden edistämisessä. Kokeilun yhtenä tavoitteena on arvioida, tarjoaako kunta kokonaisyhteiskunnallisena toimijana näihin uusia mahdollisuuksia.

Kokeilujen ja sitä myötä arviointitutkimuksen toimintaympäristö muuttui pian kokeilujen alun jälkeen. Huhtikuun 2021 puoliväliriihessä hallitus linjasi, että TE-palvelut tullaan siirtämään pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. Näin ollen kokeilujen luonne on myös muuttanut muotoaan pilottimaisempaan suuntaan.

Samalla kun kokeiluissa valmistaudutaan palvelujen kunnallistamiseen vuonna 2024, meneillään on muitakin uudistuksia. Vuonna 2022 ollaan siirtymässä ”pohjoismaiseen palvelumalliin” ja työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön rakenteet muuttuvat sote-uudistuksen myötä 2023.

Valtion ja kuntien väliseen yhteiskehittämiseen, kuntien vertaisoppimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen panostettava.

Arviointiraportissa on tunnistettu kokeilujen tavoitteiden saavuttamisen ja vuoden 2024 työvoimapalvelu-uudistuksen kannalta kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen kunnallistamisesta olisi saatavissa lisäarvoa.

  1. Valtion ja kuntien vuoropuhelu ja yhteistyö
    Valtion ja kuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulee lisätä palvelujen kehittämisessä. Tämä on olennaista sekä kokeilujen että TE-palvelut 2024 -uudistuksen kannalta.
  2. Jatkuva kuntien välinen vertaisoppiminen
    Työllisyyden kuntakokeilussa kunnille tarjotaan mahdollisuus luoda räätälöityjä ratkaisuja niin alueen työmarkkinoille kuin työnhakija- ja yritysasiakkaillekin. Tällainen räätälöity ote on kokeiluissa kehittymässä, mutta jatkossa tarvitaan sekä eri alueiden keskinäisen vertaisoppimisen että kunnissa toteutuvan työvoimapoliittisen osaamisen vahvistamista ja foorumeita niiden toteuttamiseen.
  3. Rinnakkaisten uudistusten (sote ja ”pohjoismainen malli”) yhteensovittaminen alueellisten verkostojen kehittämisen kanssa
    Raportin mukaan osaamisen edistämiseen liittyvässä yhteistyössä näyttää tapahtuneen eniten edistystä ja palvelujen innovointi on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntoutus- ja työkykypalveluiden yhteiskehittäminen etsii vielä muotoaan, etenkin suhteessa sote-uudistukseen. Yritys- ja työnantajapalveluiden kokonaisuus kaipaa vielä selkeästi vahvistamista ja kytkemistä vuoden 2024 työvoimapalvelujen kunnallistamisen valmisteluun. Kokeilujen, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä.
  4. Monenkeskinen ja vuoropuheluun perustuva johtaminen ja koordinaatio paikallis-alueellisesti eli ”paikalliskyvykkyys” johtamisessa
    TE-palveluiden pysyvä siirto kunnille lisää työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen monenkeskisyyttä niin valtakunnallisesti kuin alueellis-paikallisestikin. Kunnilla ja alueilla on hyvin erilainen yhteistyöhistoria, osaaminen ja polkuriippuvuus työllisyysasioissa, joka on ilmennyt myös aikaisemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Toiset kunnat voivat olla jo hyvin pitkällä omissa valmisteluissaan, mutta uudistuksessa on huolehdittava riittävästä tuesta kaikille kunnille. Monenkeskisessä johtamisessa palvelujen innovoinnissa tulisi olla mukana eri viranomaiset, asiakkaat, yritykset ja kolmas sektori.
  5. Asiakastyökonseptin ja osaamisen kehittyminen kohtaannon ja asiakaslähtöisyyden edistämisessä
    Kokeiluissa on kehitetty asiakaspalvelumalleja, joiden avulla työmarkkinoiden kohtaantoa pyritään parantamaan saattamalla työnhakijoiden ja yritysten näkökulmat entistä paremmin yhteen. Vielä ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä palvelumallien onnistumisesta. Raportin suositus on, että tätä konseptointia ja vertaisoppimista tulee edistää niin kokeiluissa kuin pysyvän mallin valmisteluissa.
  6. Yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen siten, että tiedolla johtamisen edellytykset paranevat
    Kokeilujen alkuvaiheet ovat tuoneet esiin tietojärjestelmien kehittämisen haasteet. Raportin mukaan tarvitaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan tietojenvaihdon. Tietojärjestelmän tulee nykyistä paremmin palvella tiedolla johtamista.

Toinen väliraportti julkaistaan syksyllä 2022 ja loppuraportti syksyllä 2023

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toinen väliraportti on tarkoitus julkaista syksyllä 2022. Arviointitutkimuksen loppuraportti valmistuu syksyllä 2023.

Arviointitutkimuksen jatkovaiheissa tarkennetaan kuvaa asiakaspalveluprosesseista ja niiden vaikuttavuudesta asiakas- ja työntekijätasolla, arvioidaan syntyviä työllisyysvaikutuksia ja syvennetään käsitystä työllisyydenhoidon palvelumallien toiminnasta.

Arvioinnin toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiations. Ensimmäisen väliraportin ovat laatineet Simo Aho, Robert Arnkil, Kari Hämäläinen, Sami Lind, Timo Spangar, Juha Tuomala, Satu Ojala, Antti Saloniemi, Jari Stenvall, Harri Melin ja Ari Mäkiaho.

Lisätietoja:
johtava tutkija Kari Hämäläinen, VATT, p. 029 551 9416, [email protected],
erikoistutkija Simo Aho, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6059, [email protected]
ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Elisabet Heinonen, TEM, p. 029 504 7302, [email protected]

Raportti:
Simo Aho, Robert Arnkil, Kari Hämäläinen, Sami Lind, Simo Spangar, Juha Tuomala, Satu Ojala, Antti Saloniemi, Jari Stenvall, Harri Melin ja Ari Mäkiaho (2022) Työllisyyden kuntakokeilujen arviointi, I väliraportti, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:3.

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Juha Tuomala Kari Hämäläinen
Kunnat ja hyvinvointialueet Tiedote Työmarkkinat Työmarkkinat ja koulutus Uutiset ja tiedotteet politiikkatoimenpiteet politiikkatoimien vaikutusten arviointi työ työllisyys työmarkkinaohjelmien arviointi työmarkkinat työn taloustiede työvoimapolitiikka
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla