Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Voidaanko julkisilla hankinnoilla edistää ilmastopolitiikan tavoitteita kustannustehokkaasti?

14.12.2020 Blogi Anni Huhtala

Julkiset hankinnat on merkittävä julkisen talouden kuluerä. Suomessa kokonaissumma on noin 35 miljardia euroa vuodessa eli karkeasti noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tiedämme toteutuneista hankinnoista ja niiden onnistuneisuudesta kovin vähän. Silti – tai juuri sen vuoksi – julkisten hankintojen on nähty olevan hyvä työkalu monien hyvien asioiden edistämiseen.

Julkiset hankinnat on merkittävä julkisen talouden kuluerä. Suomessa kokonaissumma on noin 35 miljardia euroa vuodessa eli karkeasti noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siksi ei ole ihme, että julkiset hankinnat herättävät myös poliittisia intohimoja. Niin meillä kuin muualla. Ei ole samantekevää, millaisia hankintoja ja miten yhteisillä veroeuroilla tehdään. 

Siksi julkisia hankintoja säännellään hankintalaeilla. Tavoitteena on mm. edistää hankintojen kilpailutusta markkinoilla ja verorahojen kustannustehokasta käyttöä samoin kuin helpottaa yritysten liiketoimintaa julkisen sektorin parhaaksi, koko EU:n alueella. Hankintadirektiivejä onkin päivitetty myös EU-tasolla. Viimeisimpiä lisäyksiä julkisten hankintojen säätelyyn ovat olleet hankintojen ympäristövaikutusten, etenkin ilmastovaikutusten huomioonottaminen hankinnoissa. Lisäksi hankintadirektiivillä halutaan nykyään edistää mm. innovatiivisia hankintoja.

Vaikka monissa maissa Suomen tavoin käytetään huomattavia summia julkisiin hankintoihin, tiedämme toteutuneista hankinnoista ja niiden onnistuneisuudesta kovin vähän. Silti – tai juuri sen vuoksi – julkisten hankintojen on nähty olevan hyvä työkalu monien hyvien asioiden edistämiseen. Mutta pitääkö tämä paikkansa? Asiaa on tutkittu Ruotsissa. 

VATT:n ruotsalaisen sisartutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutetin ympäristötaloustieteen tutkijat ovat julkistaneet raportin, jossa paneuduttiin julkisiin hankintoihin, erityisesti niille asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Upphandling med klimathänsyn-raportti1 julkaistiin 10.12.2020. 

Raportissa avataan julkisten hankintojen taloustieteellistä taustaa ja pohditaan sitä, miten hyvin julkiset hankinnat ylipäänsä sopivat välineeksi edistää erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Ympäristön- tai ilmastonsuojelutavoitteet ovat yksi tällainen ”ylimääräinen” tavoite alkuperäisen tavoitteen - julkisten varojen tehokkaan käytön – lisäksi. Vaikuttaako ilmastonsuojelutavoitteiden huomioonottaminen siihen, kuinka julkiset hankinnat pitäisi toteuttaa käytännössä? 

Raportin johtopäätökset ovat hyödyllistä luettavaa myös Suomessa. 

Yksi tärkeimmistä havainnoista on, että julkiset hankinnat voivat osoittautua kalliiksi ilmastopolitiikan ohjauskeinoksi silloin, kun ne lisäävät päällekkäistä ohjausta ja johtavat tehottomuuteen. EU:n hiilidioksidipäästökauppa on hyvä esimerkki. Ne yritykset, jotka maksavat päästöoikeuksistaan, siirtävät kulunsa lopputuotteiden hintoihin ja ”likaisista” tuotteista tulee kalliimpia. Julkisilla hankinnoilla ei saavuteta lisäarvoa päästöjen vähentämiseksi, koska ympäristöystävälliset, puhtaan teknologian tuotteet ovat jo saaneet etua päästöjen hinnoittelusta.  

On tietenkin totta, että missään maassa ei ole pystytty täysimääräisesti hinnoittelemaan päästöjä, ja siten ilmastopolitiikkakin on tehotonta. Siksi esimerkiksi julkisten hankintojen avulla yrityksiltä voitaisiin yrittää vaatia ”lisäpäästövähennyksiä”. Tässä törmätään kuitenkin hankalaan informaatio-ongelmaan. Millä tavoin pystytään varmistamaan, että julkisten hankintojen toimeenpanijoilla on kaikki se tieto ja taito, joka tarvittaisiin hankintojen tekemiseen vähimmillä mahdollisilla yhteiskunnallisilla kustannuksilla ympäristöhaitat tai työsuojelukysymykset huomioon ottaen? Ei ole varmaa, että edes kannusteet hankkia kaikki tarvittava tieto ovat kohdallaan tai että ne toimivat käytännön hankintatilanteissa – ja päätöksissä, joissa tehtäviin osoitettu asiantuntemus ja resurssit ovat rajalliset. Tämä korostuu monimutkaisissa hankinnoissa. On aivan eri asia hankkia A4-tulostuspaperia kuin siivouspalveluita tai maanrakennushankkeita.

Toinen raportissa esiin tuotu huoli on, että julkiset hankinnat voivat vääristää ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoita. Jos julkinen valta lisää voimakkaasti näiden tuotteiden kysyntää, niiden hinnat nousevat ja yksityiset kuluttajat siirtyvät käyttämään edullisempia ja ”likaisempia”, tuotteita. Tokikaan emme voi tietää, kuinka suuri tällainen syrjäytysvaikutus on, mutta sen suuruus riippuu kunkin hyödykkeen kysynnän hintajoustosta ja pitkällä tähtäimellä ympäristöystävällisten tuotteiden tarjonnasta. Nämä ovat kiinnostavia empiirisiä kysymyksiä tutkittavaksi.

Raportin laadinnassa on hyödynnetty Ruotsin julkisten hankintojen rekisteriä, jota muuten ylläpitää yksityinen kaupallinen toimija, jolta aineisto pitää ostaa. Aineistosta ilmenee, että huomattavillekaan ympäristöperusteisille hankinnoille ei ole sovellettu selviä, läpinäkyviä kriteereitä. Kaikissa hankinnoissa ei myöskään ole esitetty tarkkoja etukäteisarvioita siitä, kuinka suuriin päästövähennyksiin hankinnoilla on oletettu päästävän. Hankinnoissa on myös voinut jäädä epäselväksi, pyritäänkö niiden avulla vähentämään välittömiä päästöjä vai onko tavoitteena ollut edistää päästöjen vähentämistä pitkällä aikavälillä uusien innovaatioiden ja teknisten ratkaisujen avulla. Raportissa ehkä hurjin esimerkki puutteellisesta ympäristöystävällisestä julkisesta hankinnasta on erään kunnan ”nettonollapäästöisen” esikoulurakennuksen ja sen ylläpidon hankinta. Hankintakilpailun voittanut tarjous oli 300 miljoonaa kruunua (noin 30 miljoonaa euroa); summaa voi verrata vastaavanlaisen tavallisen koulurakennuksen noin 40-60 miljoonan kruunun kustannukseen. 

Raportista on ammennettavissa oppia myös suomalaisiin hankintoihin, joista on toistaiseksi vähän tutkittua tietoa. Viime vuonna VATT:n sarjassa julkaistun Jan Jääskeläisen ja Janne Tukiaisen tutkimuksen2 mukaan Suomessakin olisi parannettavaa julkisten hankintojen toteuttamisessa. Myöskään ympäristövaikutusten huomioonottamisesta meillä ei ole tutkittua tietoa, vaikka Ruotsin esimerkkien perusteella varmaan sellainen hyödyllistä olisi. Toteutetuista hankinnoista ja kilpailutuksista tulisi koota kattava rekisteriaineisto, jota tutkijat voisivat hyödyntää. Päätöksentekijät saisivat tietoa, miten julkisten hankintojen toteutusta tulisi parantaa niihin kohdistettuihin yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja verorahoja tuhlaamatta.
 

Viitteet

1) Camilla Andersson, Björn Carlén, Anna Dahlqvist, Svante Mandell ja Pelle Marklund (2020) Upphandling med klimathänsyn, Årlig rapport 2020, Konjunkturinstitutet.
Raportti on Konjunkturinstitutetin ympäristötaloustieteen tutkimusyksikön vuotuinen raportti, joka keskittyy kulloinkin ajankohtaiseen ja talouspolitiikassa kiinnostavaan ympäristötaloustieteelliseen tutkimuskysymykseen.

2) Jan Jääskeläinen ja Janne Tukiainen (2019) Anatomy of Public Procurement, VATT Working papers 118.

Anni Huhtala
Blogi Blogit Energia, ilmasto ja ympäristö julkiset hankinnat ympäristöpolitiikan ohjauskeinot ympäristötaloustiede
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot