Vihreä elvytys ottaa aikaa
18.9.2020 Blogi Anni Huhtala ja Marita Laukkanen
Vihreä elvytys voi onnistuessaan sekä vauhdittaa talouskasvua että suojella ympäristöä. Taikakeino se ei kuitenkaan ole. Talouden rakenteet muuttuvat hitaasti, eikä vihreitä työpaikkoja tai niiden vaatimaa osaamista synny hetkessä. Tämä kannattaa pitää mielessä Suomenkin elpymispakettia sorvatessa.
Koronakriisin myötä supistuva talous yhdessä ilmastokriisin kanssa on saanut monet poliitikot ja tutkijat puhumaan ”vihreän” elvytyksen puolesta. Mutta mitä vihreä elvytys oikein on? Riippuu siitä, kuka höttöisen käsitteen määrittelee.
Vihreys talouden elvytyksen yhteydessä tarkoittaa karkeasti, että julkisten tukien ja investointien avulla saadaan luotua uusia työpaikkoja samalla kun ympäristön kuormitus ja päästöt vähenevät.
Nykyisessä pandemian aiheuttamassa kriisissä tämä voisi tarkoittaa sitä, että työttömäksi joutunut ravintolatyöntekijä alkaisi tehdä vaikkapa soiden ennallistajan töitä. Aikamoinen muutos työtehtävissä. Tällä tavoin talouteen syntyisi kuitenkin heti uusia ”vihreitä työpaikkoja”. Höttöinen käsite toki tämäkin, mutta politiikassa ”green jobs” on kuulunut myös EU:n sanavarastoon jo vuosikymmeniä. EU-tilastoluokittelussa kaikki ympäristönsuojelua edistävät työtehtävät ovat määritelmällisesti vihreitä.
Vihreillä työpaikoilla tavoitellaan viime kädessä ”vihreää siirtymää”. Pidemmällä aikavälillä, akuutin elvytyksen jälkeen, talouden rakenteen toivotaan muuttuvan ympäristöystävällisemmäksi. Vähähiiliseen energiantuotantoon siirtymisen myötä työttömäksi jäänyt hiilivoimalan käyttöpäällikkö tai turpeennostokoneen kuljettaja siirtyisi vaikkapa digikonttoriin puhelinmyyjäksi sähköautoja kauppaamaan. Mutta tällainen siirtymä olisi tietenkin mahdollista vasta, kun energian- ja lämmöntuotanto ja liikenneinfra olisivat mullistuneet aika lailla.
Tuloksia viipeellä
Kesän mittaan taloustieteilijät meillä ja muualla ovat pohtineet mahdollisuutta yhdistää elvytys ja työllistäminen vihreään siirtymään.
Aiheesta on ilmestynyt tutkimuksia, joissa on pystytty huolellisesti jälkikäteen (ex post) arvioimaan vihreän elvytyksen todellisia, toteutuneita vaikutuksia mm. Yhdysvalloissa. Siellä taloutta elvytettiin vuoden 2008 finanssikriisin jäljiltä monin tavoin, sekä perinteisillä että ns. vihreillä infrastruktuuri-investoinneilla.
Näiden tutkimusten johtopäätös on, ettei vihreä elvytys ole nopeavaikutteista vaan hidasta. Myönteistä on, että vaikka työpaikat syntyvät myöhään, ne vaikuttavat pysyviltä.
Tutkijat päätyvätkin ykskantaan toteamaan, ettei vihreä elvytys ole välitön ja tehokas talouden uudelleenkäynnistämiskeino. Pikemminkin vihreillä investoinneilla voidaan aloitella talouden ympäristöä kuormittavien rakenteiden korjaamista puhtaan teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen suuntaan, mutta tulokset näkyvät vasta viipeellä.
Ilmastopaneelin arvioissa optimismia
Myös Suomessa ilmastopaneeli on äskettäin julkistanut arvionsa vihreän elvytyksen taloudellisista vaikutuksista. Paneelin näkemys vihreän elvytyksen mahdollisuuksista on varsin myönteinen.
Taloustieteen analyyseistä Suomen ilmastopaneelin arvio poikkeaa siinä, että vaikutuksia arvioidaan monitieteisellä otteella, ja niiden mittaluokkaa pyritään ennustamaan etukäteen (ex ante) mallinnuksen avulla. Monitieteisessä otteessa olisi tärkeää varmistaa, että erilaiset mallit ja kerroinanalyysit ovat keskenään johdonmukaisia. Ilmastopaneelin analyysissä näin ei aina ole, mitä voi havainnollistaa esimerkeillä.
Jos vihreällä elvytyksellä satsataan vaikkapa syvälämpöön tai lämpöpumppuihin, maa- ja vesirakennusalan ammattilaiset pääsevät töihin. Hiilidioksidipäästöjen oletetaan vähenevän, kun uusilla lämmitysjärjestelmillä korvataan aikanaan turpeen ja kivihiilen polttoa. Ympäristövaikutusten arviointi eri mallinnuksilla ja aikajänteillä kuin välittömän työllisyyskehityksen arviointi johtaa kuitenkin epäjohdonmukaisuuksiin – turpeen ja kivihiilen polton vähentyessähän kivihiili- ja turvealalta katoaa työpaikkoja, mikä pitäisi ottaa huomioon myös elvytyksen työllisyysvaikutusten arvioinnissa.
Lisäksi ilmastopaneelin käyttämän mallinnustavan, yksinkertaisen panos-tuotos mallin, suuri ongelma on, ettei siinä ole budjettirajoitetta. Jos vihreisiin investointeihin ohjataan julkista rahaa, tuo raha ei mallissa ole pois mistään muualta – ei edes kotitalouksilta, jotka viime kädessä rahoittavat investoinnit. Ilmastopaneeli myös olettaa, että valtion elvytyspanostuksen lisäksi muut julkiset tai yksityiset toimijat investoivat mittavasti samoihin hankkeisiin. Vaihtoehtoisten malliarvioiden mukaan työpaikkoja syntyisi nopeasti vähimmilläänkin noin 4500 ja enimmillään jopa yli 13000. Nämä ovat suuria lukuja, joista budjettiriihessä olisi iloittu.
Epäjohdonmukaista ilmastopaneelin arvioinnissa on kuitenkin myös se, että toisella käytetyllä mallinnustavalla, kokonaistaloudellisessa mallianalyysissa, työpaikkoja syntyy huomattavasti vähemmän. Neljännellä kvartaalilla elvytyksen aloittamisesta uusia työllisiä on enää 300-800 eli yhden miljoonan euron elvytystä kohti syntyy 1-3 työpaikkaa valitun elvytyspaketin mukaan.
Eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan siinä määrin, että raportoinnilta kaipaisi tehtyjen oletusten ja vaikutusmekanismien selittämistä optimististen johtopäätösten perusteluksi.
Talouden rakenteet eivät muutu hetkessä
Kun Suomi miettii omaa elpymispakettiaan, kannattaa pitää pää kylmänä odotusten ja toiveiden suhteen. Taloudelle ei ole olemassa vihreää hokkus-pokkus-elvytystä. Vihreä elvytys vie aikaa, sillä talouden rakenteet eivät muutu hetkessä. Elvytyksen rinnalle tarvitaan edelleen myös kannusteita ja päästöjen hinnoittelun ohjaavaa vaikutusta. Pysyvämmät vihreän elvytyksen aikaansaamat työpaikat edellyttävät lisäksi erilaista osaamista kuin väistyvät saastuttavien teknologioiden työpaikat. Uusien taitojen ja tehtävien opettelu ottaa aikaa – ja rakennushankkeiden lisäksi panostuksia osaamisen kehittämiseen.
Kirjallisuutta kiinnostuneille:
Chen, Z., Marin, G., Popp, D., Vona, F., 2020. Green Stimulus in a Post-pandemic Recovery: the Role of Skills for a Resilient Recovery. Environmental and Resource Economics 76, 901–911.
Popp, D., Vona, F., Marin, G., Chen, Z., 2020. The Employment Impact of Green Fiscal Push: Evidence from the American Recovery Act, NBER Working Papers 27321, National Bureau of Economic Research, Inc.
Vona, F., Marin, G., Consoli, D., Popp, D., 2018. Environmental Regulation and Green Skills: an Empirical Exploration, Journal of the Association of Environmental and Resource Economists 5(4): 713–753
Wilson, D.J., 2012. Fiscal Spending Jobs Multipliers: Evidence from the 2009 American Recovery and Reinvestment Act. American Economic Journal: Economic Policy, 4(3), 251-82.
Anni Huhtala
Marita Laukkanen
Blogi
Blogit
Blogit
Energia, ilmasto ja ympäristö
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
elvytys
ilmasto
ilmastopolitiikka
talouskasvu ja ympäristö
vihreä siirtymä
ympäristötaloustiede
