Verotuksen ja sosiaaliturvan työllisyysvaikutukset

13.2.2013 Tiedote

VATT:n tutkimuksessa arvioidaan vuoden 2012 alussa voimaan tulleiden vero- ja sosiaalietuusmuutosten työllisyysvaikutuksia. Raportissa keskitytään niihin vero- ja sosiaalietuusmuutoksiin, jotka vaikuttavat suoraan työllistymisen houkuttelevuuteen. Muutosten seurauksena työllisten määrä laskee 0,24 prosenttia eli työttömien määrä kasvaa hieman alle kuudella tuhannella. Julkisen talouden sopeuttamistarve kasvaa arviolta 920 miljoonalla eurolla.

Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla, kun tavoitellaan valtiontalouden tasapainoa. Hallitus onkin tehnyt useita verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä muutoksia. Tavoitteena on ollut mm. vahvistaa työllisyyttä ja kaventaa tuloeroja. Vuoden 2012 alussa ansiotuloverotuksen työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työttömän peruspäivärahaa korotettiin. Peruspäivärahan korotus heijastui myös ansiopäivärahaan ja työmarkkinatukeen ja siihen liittyi yleisen asumistuen tulorajojen nosto. Myös toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajan toimeentulotukea korotettiin.

Työtulovähennyksen kasvattaminen keventää työtulojen verotusta. Se lisää siten työllistymisestä yksilölle koituvaa taloudellista hyötyä. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto keventää palkkatulon verotuksen lisäksi myös eläke- ja päivärahatulon verotusta ja kohdistuu pienituloisille. Siksi se puolestaan pienentää useimmissa tapauksissa työllistymisestä saatavaa taloudellista hyötyä. Myös peruspäivärahan ja toimeentulotuen nosto pienentävät työllistymisen taloudellista houkuttelevuutta.

Työllistymisveroaste mittaa sitä, kuinka suuri osa palkkatulosta menetetään sen takia, että maksettavat verot lisääntyvät ja tulonsiirrot pienenevät, kun aiemmin työttömänä ollut työllistyy. Tarkasteltavat muutokset nostivat työllistymisveroastetta. Tämä tarkoittaa, että työllistyminen ei ole yksilölle taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin. Keskimäärin työllistymisveroaste nousi noin yhden prosenttiyksikön verran.

Työllistymisveroasteen nousun vaikutus työllisyyteen riippuu siitä, miten herkästi kannustinmuutoksiin reagoidaan. Työtulovähennyksen kasvattaminen lisää työllisten määrää. Peruspäivärahan, toimeentulotuen ja perusvähennyksen kasvattaminen heikentävät työllisyyttä. Jälkimmäinen vaikutus on suurempi. Arvioimme, että muutokset heikentävät työllisyyttä noin 0,24 prosentilla.

Muutokset vähentävät ansiotuloverokertymää ja kasvattavat tulonsiirtoja. Lisäksi muutosten aiheuttama työllisyyden heikkeneminen kasvattaa julkisen talouden alijäämää. Toisaalta käytettävissä olevien tulojen kasvu lisää välillisen verotuksen verokertymää. Kun nämä käyttäytymisvaikutukset otetaan huomioon, muutokset kasvattavat julkisen talouden alijäämää ja tulevaisuuden sopeuttamistarvetta noin 920 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kansantalouden sopeutumista tehtyihin muutoksiin tarkastellaan vertaamalla sitä perusuraan, eli siihen, mitä tapahtuisi, jos muutoksia ei toteutettaisi. Verrattuna perusuraan työllisyyden supistuminen johtaa kansantuotteen laskuun, investointien vähenemiseen ja pidemmällä aikavälillä pääomakannan supistumiseen. Kokonaistarjonnan laskusta seuraa myös viennin supistuminen.

Lisätietoja:

Johtava ekonomisti Essi Eerola, puh. 0295 519 407, essi.eerola (at) vatt.fi

Julkaisu:

Verotuksen ja sosiaaliturvan työllisyysvaikutukset - Vuoden 2012 muutosten arviointia
VATT Muistiot 28

Työllisyysvaikutuksia arvioidaan TUJA-mallilla. Talouden pitkän aikavälin sopeutumista arvioidaan VATTAGE-mallilla.

TUJA on verotuksen ja sosiaalietuuksien mikrosimulointimalli, joka käyttää Suomen väestöä kuvaavaa yksilökohtaista otosaineistoa. Laskentaohjelmia ja parametreja muuttamalla voidaan simuloida erilaisia vero- ja etuusjärjestelmiin tehtäviä muutoksia.

VATTAGE-mallin eli VATT:n dynaamisen yleisen tasapainon mallin avulla on mahdollista arvioida kokonaisvaltaisesti erilaisten toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen.

Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tiedote hyvinvointi kotitaloudet politiikkatoimenpiteet politiikkatoimien vaikutusten arviointi sosiaaliturva tulonjako tuloverotus työllisyys työn tarjonta verotus verouudistukset