Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT:n tutkimus: Sosiaalietuuksien maksaminen vain kerran kuussa aiheuttaa mittavia kulutuspiikkejä ja vähentää säästämistä

31.10.2022 Tiedote

Sosiaalietuuksien maksupäivillä on merkittävä vaikutus tuensaajien rahankäyttöön. Kahdesti kuussa maksettava etuus johtaa tasaisempaan kulutukseen. VATT:n tuoreen tutkimuksen perusteella käy ilmi, että kerran kuussa maksettava etuus johti merkittäviin kulutuspiikkeihin ja vähentää säästämistä. Maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia.

Kuva: Wikimedia Commons

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan etuuksien maksupäivillä on merkittävä vaikutus sosiaalitukien saajien käyttäytymiseen. Tutkimusryhmässä olivat VATT:sta Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri, sekä Tampereen yliopistolta Jani-Petri Laamanen.

Etuuksien maksaminen useammassa erässä kuukauden sisään johtaa tasaisempaan kulutukseen ja ehkäisee kulutuspiikkejä, sanoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka. 

"Kulutuspiikit eivät selity sillä, että ostettaisiin vain kestotavaraa, tai vyötä kiristettäisiin merkittävästi loppukuusta. Päinvastoin kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen", kertoo Matikka.

VATT:n tutkimuksen mukaan säästäminen vähenee, jos etuus maksetaan vain kerran kuussa. Tutkimuksessa säästöaste laski noin 3-5 prosenttia, kun sitä verrattiin kahdesti kuussa tukea saaviin ihmisiin. Lisäksi tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että kulutusluottojen osuus oli keskimäärin suurempi tässä ryhmässä. Kulutuspiikkejä siis rahoitettiin joko lainaamalla enemmän tai säästämällä verrokkiryhmää vähemmän.

"Nämä tekijät olisi hyvä huomioida, kun sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtia suunnitellaan. Esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä, että vaikuttaa säästämispäätöksiin. Useampi maksupäivä lisää säästämistä ja mahdollisesti vähentää kulutusluottoja", summaa Matikka.

VATT:n tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisemmin voimassa olleeseen eläkemaksujen eritahtiseen maksamiseen liittyviä rekisteritietoja. Suomessa oli vuoteen 2013 asti voimassa järjestelmä, jossa kansaneläkkeen maksupäivät vaihtelivat sukunimen alkukirjaimen perusteella. Henkilöt, joiden sukunimen alkukirjain oli A-K, saivat tyypillisesti sekä työ- että kansaneläkkeensä alkukuusta. Muiden eläkkeet jakautuivat tasaisemmin kuukauden eri päiville (L-Ö), sillä työ- ja kansaneläkkeet maksettiin eri aikaan kuusta. Tämä tutkimusasetelma yhdessä yksityiskohtaisten rekisteri- ja kulutustutkimusaineistojen kanssa mahdollisti maksupäivien vaikutusten luotettavien syy-seuraussuhteiden tutkimisen.

Lisätietoa:
Tuomas Matikka (puh. +358 295 519 461, sähköposti [email protected])

Julkaisu:
Jani-Petri Laamanen, Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri, Once or Twice a Month? The Impact of Payment Frequency on Spending Behavior. VATT Working Papers 147.

Tuomas Matikka Tuuli Paukkeri
Kela Sosiaaliturva Tiedote Uutiset ja tiedotteet kulutus kulutusluotto sosiaaliturva säästäminen
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla