Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Luonnos hallituksen esitykseksi valtion toimitilavuokrausta koskeviksi säännösmuutoksiksi (Valtiovarainministeriö, VN/12982/2021)

14.1.2022

Lausunto valtiovarainministeriölle

Lausunnon diaarinumero: VATT/7/07.01/2022

Yleistä

Yleistä lausuttavaa esitysluonnoksesta

Tavoitteissa todetaan, että "Vuokraustoimintaa ohjaavaksi periaatteeksi liiketaloudellisten periaatteiden oheen lisättäisiin hyvän hallinnon perusteet tarkistamalla valtion liikelaitoslakia, joka osaltaan ohjaa liikelaitosten toimintaa niiden tuottaessa palveluita valtion virastoille ja laitoksille. " olisi tärkeää, että tavoitteena mainittaisiin ja sellaiseksi lisättäisiin myös se, että tiloja käyttävät tahot saavat toiminnalleen sijainniltaan ja käyttötarkoituksenmukaisuudeltaan mahdollisimman sopivat tilat.

Olisi vähintäänkin toivottavaa, että ulkopuolisen vuokraamisen ehtona mainittu "..., eikä aiheuttaisi olennaista haittaa valtion keskitetylle kiinteistönhallinalle. " olisi määritelty siten, että on eksplisiittistä mitä "olennaisella haitalla valtion keskitetylle kiinteistönhallinnalle" tarkoitetaan. Lisäksi olisi merkittävää täsmentää miten määritellään se, että joku tila on tai ei ole "laitoksen tarvetta palvelevaa", sekä kuka tämän määrittelyn suorittaa.

Esityksen materiaaleista käy ilmi, että lukumäärällisesti vapailta markkinoilta vuokrataan suuri määrä (800+) verrattaen pienikokoisia tiloja. Näiden vuokraamisen järjestäminen Senaatti-konsernin kautta lisäisi Senaatin käsittelemien sopimusten määrää 28,7%. Uusien käsiteltävien / hallittavien määrä lienee otettu huomioon siinä missä muutoksen aiheuttamaa muuttunutta resurssointia on ajateltu etukäteen. Tähänkin liittyvä asetusluonnoksen 2§ on hyvä lisäys ja täsmennys.

Luvut osoittavat, että suoraan vuokrattujen tilojen hintataso ei ole olennaisesti eri kuin Senaattikonsernin kautta vuokrattujen tilojen.

Valtion toimitilavuokraus

Näkemyksenne Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain 2 b §:n mukaisesta, kolmiportaisesta menettelystä, jossa virasto tai laitos vuokraa toimitilansa: 

1. ensisijaisesti valtion omistamista ja liikelaitoksen hallinnassa olevista tiloista;

2. toissijaisesti tiloista, jotka liikelaitos hankkii ulkopuoliselta viraston tai laitoksen tarpeisiin;

3. suoraan valtion ulkopuoliselta vuokranantajalta, jos liikelaitoksen hallinnassa ei ole sen tarpeita palvelevaa tilaa ja suoraan ulkopuoliselta vuokraaminen on kokonaistaloudellisesti edullista, eikä aiheuta olennaista haittaa keskitetylle kiinteistönhallinnalle.

Kohta 3) Asetusluonnoksen 2§ on hyvä täsmennys liittyen kohtaan 3.

Olisi toivottavaa, että ulkopuolisen vuokraamisen ehtona mainittu "..., eikä aiheuttaisi olennaista haittaa valtion keskitetylle kiinteistönhallinalle. " olisi määritelty siten, että on eksplisiittistä mitä "olennaisella haitalla valtion keskitetylle kiinteistönhallinnalle" tarkoitetaan. Lisäksi olisi merkittävää täsmentää miten määritellään se, että joku tila on tai ei ole "laitoksen tarvetta palvelevaa", sekä kuka tämän määrittelyn suorittaa.

Onko esityksessä onnistuttu kuvaamaan selkeästi valtion vuokraustoiminta ja sen tavoitteet? Jos ei ole, niin millä tavalla esitystä tulisi täydentää?

Tavoitteissa todetaan, että "Vuokraustoimintaa ohjaavaksi periaatteeksi liiketaloudellisten periaatteiden oheen lisättäisiin hyvän hallinnon perusteet tarkistamalla valtion liikelaitoslakia, joka osaltaan ohjaa liikelaitosten toimintaa niiden tuottaessa palveluita valtion virastoille ja laitoksille. " olisi tärkeää, että tavoitteena mainittaisiin ja sellaiseksi lisättäisiin myös se, että tiloja käyttävät tahot saavat toiminnalleen sijainniltaan ja käyttötarkoituksenmukaisuudeltaan mahdollisimman sopivat tilat.

Onko asetusluonnoksessa ehdotettu sääntely mielestänne riittävää? Jos ei ole, niin millä tavalla sitä tulisi täydentää?

Muutoksessa nähdäkseni Senaatti-konsernin monopoliasemaa tiukennetaan, voisi olla luontevaa samalla tuoda asiakkaan, eli vuokralaisten etu vahvemmin esiin, vaikka kyseessä onkin suurelta osin valtion sisäinen toiminta.

Liikelaitosten toiminta

Onko liikelaitoslakiin ehdotettavalla uudella momentilla, joka koskee hyvän hallinnon perusteiden noudattamista valtion sisäisessä palveluntuotannossa, soveltamiskäytäntöä selkeyttävä vaikutus?

Ollaan yhä yleisellä tasolla

Näkemyksenne liikelaitoksen toimitusjohtajan nimittämistä koskeviin säännösmuutoksiin?

Olisi syytä harkita palkkauksen ankkurointia jonkinlaiseen kattoon, esimerkiksi ministeriöiden korkeimpien virkamiesten palkkoihin.

Valtioneuvoston selonteko Senaatti-konsernista

Valtiovarainministeriö on valmistelemassa Senaatti-konsernia koskevaa valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle syysistuntokaudeksi 2022. Lisää tähän mahdolliset muut huomiot valtion toimitilahallintaa ja vuokraustoimintaa koskevan sääntelyn kehittämiseksi tulevaisuudessa.

-

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Mikael Collan
ylijohtaja

Mikael Collan
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla