Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse Kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT: Kaivosveron uudistamisessa rima on asetettu liian alas

9.8.2022 Tiedote

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän valmistelema pohjamuistio kaivosveron uudistamiseksi on kunniahimoton. Muistiossa käsitellään eri veromallien ominaisuuksia puutteellisesti ja vinoutuneesti, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) juuri valmistuneessa lausunnossaan.

Orijärven kaivos. Lähde: Wikimedia Commons

Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaivosveron uudistaminen, ja yli 58 000 allekirjoittajan kansalaisaloitteen seurauksena veron uudistamisesta on myös eduskunnan talousvaliokunnan lausuma.

Kaivosverotus on haluttu uudistaa, koska nykymallin on katsottu antavan kaivosyhtiöille kohtuuttoman edulliset mahdollisuudet hyödyntää Suomen uusiutumattomia mineraaliveroja moneen muuhun kehittyneeseen maahan verrattuna. Taustalla on muun muassa kaivosyhtiö Terrafamen toiminnasta joitakin vuosia sitten paljastuneet ongelmat.

Kaivosveron toteuttamisessa on kaksi eri päämallia: ns. rojaltivero ja ns. voittovero. Rojaltiverossa verotuloja kerätään louhitun malmin tai mineraalin painon tai arvon mukaan. Voittoverossa puolestaan verotetaan kaivosyhtiön toiminnan voittoa. Rojaltiverolla verotetaan siis tuotannon bruttopainoa tai -arvoa. Voittoverolla verotetaan kaivostoiminnasta syntynyttä voittoa. Hallituksen tavoitteena on kerätä vuosittain kaivosverolla 25 miljoonaa euroa.

Virkamiestyöryhmä pitää rojaltiveroa sopivampana, mutta VATT:n lausunnon laatineen, veropolitiikan johtavan tutkijan Seppo Karin mukaan voittovero olisi monella tapaa perustellumpi malli.

"Työryhmä pitää rojaltiveroa Suomeen sopivampana, koska se on työryhmän arvion mukaan hallinnollisesti helpompi toteuttaa. Tämä ei ole kestävä peruste veropolitiikan rakentamiselle. Sitä paitsi voittoveron toteuttaminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin rojaltiveron. Myös suomalaiset kaivosyritykset pitävät voittoveron toteuttamista osaltaan hyvin yksinkertaisena", arvioi VATT:n Seppo Kari.

Työryhmä pitää myös tärkeänä sitä, että rojaltiverossa tuottoa alkaa tulla heti, kun louhinta alkaa. Voittoverossa tuottoa tulee vasta siinä vaiheessa, kun kaivostoiminnasta syntyy voittoa.

"Työryhmä näyttäisi korostavan tasaisen matalan tuoton saamista nopeasti, mutta voittoveron verotulopotentiaali on huomattavasti suurempi. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet esimerkiksi keväästä 2020 kevääseen 2021 huimat 85 prosenttia", taustoittaa VATT:n Seppo Kari.

Rojaltiverotuloihin eivät maailmanmarkkinahinnat juuri vaikuta, mutta voittoverotuloihin sitäkin enemmän. Esimerkiksi metallien hintojen nousu 50 prosentilla kuusinkertaistaisi verotulot.

"Matalien hintojen aikana louhinnan arvo on ollut vähintään miljardi euroa. Tästä maksettaisiin voittoveroa 20 prosentin verokannalla noin 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 50 prosentin hinnannousu voisi tuottaa jopa 120 miljoonaa euroa verotuloja. Tätä ulottuvuutta työryhmä ei huomioi lainkaan", huomauttaa Seppo Kari.

"Työryhmä asettaisi rojaltiveron hyvin matalaksi, noin yhden prosentin suuruiseksi ja katsoo, että tällä olisi hyvin vähän haittaa yritystoiminnalle. Kun rojaltiveroa maksetaan myös heikosti kannattavasta ja jopa tappiollisesta toiminnasta, voittoveroa maksetaan vain toiminnan voitosta. Voittoveroa ei siten voi pitää yritystoiminnalle haitallisempana. Tätä mieltä ovat myös kaivosalan suomalaiset yritykset", tiivistää Seppo Kari.

Hallitus teki vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa linjauksen veron käyttöönotosta vuonna 2023. VATT:n lausunto löytyy lausuntopalvelu.fi -portaalista.

Lisätietoja:

Johtava tutkija, KTT Seppo Kari / VATT (puh. +358 295 519 419, s-posti [email protected])

Seppo Kari
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Yritystoiminnan verotus ja sääntely haittaverotus kaivospolitiikka veropolitiikka verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla