HE 27/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi (Eduskunnan talousvaliokunta)
Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle
Diaarinumero: VATT/133/07.01/2022
Yleisiä huomioita esityksestä
Hallitus esittää säädettäväksi uuden ilmastolain. Ilmastolaki asettaa keskeiseksi tavoitteeksi Suomen hiilineutraaliuden vuonna 2035. Lisäksi asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä säädettään muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, ilmastovuosikertomuksesta ja ilmastopaneelista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kannattaa esitystä.
Hiilineutraaliustavoite ja päästövähennystavoitteet
Suomen vuodelle 2035 asetettava ilmastoneutraalisuustavoite on tiukka, mutta kannatettava. Tämän lisäksi on hyvä, että ilmastolaissa asetetaan vuoden 2035 tavoitetta tukevia päästövähennystavoitteita sekä lyhyelle aikavälille vuodelle 2030 että pidemmälle aikavälille vuosiksi 2040 ja 2050. Tämä luo ilmastomuutoksen torjuntaan tehtäville toimille ja investoinneille vakaan näkymän pitkällä aikavälillä.
Suunnittelujärjestelmä, erityisesti uusi maankäyttösektorin suunnitelma
Ilmastolaki on puitelaki, jonka keskeinen ohjauskeino on ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä, joka sisältää raportointi- ja seurantavelvollisuuden päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Tämän järjestelmän käytössä tulee huomioida mahdolliset päällekkäisyydet eri aikavälien raportoinneissa ja resurssien tehokas käyttö eri hallinnonaloilla ja viranomaisten kesken. Kansallisen ilmastopolitiikan kokonaisuuden kannalta ilmastolain mukaisesta suunnittelujärjestelmästä erillisen, vaalikausittain tehtävän ilmasto- ja energiastrategian suhdetta suunnittelujärjestelmään tulisi vahvistaa ja selkeyttä päällekkäisyyksien ja tehottomuuden välttämiseksi.
On hyvä, että maankäyttösektorin hiilinielutarkastelu ja siihen liittyvät suunnitelmat otetaan mukaan ilmastolakiin. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma olisi kuitenkin hyvä soveltuvilta osin liittää tiiviimmin osaksi muita suunnitelmia, mikä helpottaisi kokonaisuuden hahmottamista.
Lisäksi, vaikka hiilimarkkinoita ei ole kenties suoraan mahdollista tai tarkoituksenmukaista laajentaa tässä vaiheessa nieluyksiköihin, olisi silti tärkeää ymmärtää päästövähennysten ja hiilinielujen lisäämisen vaihtoehtoiskustannuksia. Toisin sanottuna olisi hyvä ymmärtää edes karkealla tasolla kustannukset, jotka koituvat yhtäältä eri sektoreilla tehtävistä päästövähennyksistä ja toisaalta päästövähennysten kanssa vastaavien kokoisten hiilinielujen lisäämisestä maankäyttösektorilla.
On myös hyvä tuoda esille ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavia toimia ja niiden mittakaavaa, jotta ymmärrettäisiin paremmin ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit, mutta samalla ymmärrettäisiin nopeiden päästövähennystoimien tärkeys, jotta suurilta ilmastoriskeiltä vältyttäisiin.
Karkeallakin tavoin tehdyt arviot kustannuksista ja hyödyistä liittyen päästövähennyksiin ja hiilinieluihin tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen auttavat kohdentamaan tarvittavia toimia kustannustehokkaasti ja yhteiskunnan kannalta järkevällä tavalla.
Ilmastopolitiikan seuranta ja ilmastovuosikertomus
Ilmastovuosikertomuksen kaltainen vuosittainen raportointi päästökehityksestä on erittäin hyvä tapa seurata päästöjen ja niiden vähentämisen kehitystä eri sektoreilla ja vastaa laissa todettuun eduskunnan, yritysten ja yleisön tietotarpeeseen.
Ilmastovuosikertomuksen nykyisen käytännön mukainen kehittäminen strategisempaan ja kattavampaan suuntaan on myös hyvä uudistus ja edellyttää myös toteutuneiden toimien seurantaa ja arviointia. Tämä edesauttaa politiikkatoimien laajamittaista suunnittelua ja päivittämistä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Ilmastovuosikertomuksen roolia ilmastopolitiikasta viestimisessä suurelle yleisölle osallistamisen ja politiikan avoimuuden ja hyväksyttävyyden kannalta voisi vahvistaa esimerkiksi perustamalla yleistajuinen ja ajankohtainen tietokanta/portaali, josta voisi seurata ilmastopolitiikkaa ja sen toimenpanoa.
Suomen ilmastopaneeli
Suomen ilmastopaneelilla on tärkeä rooli tieteellisen tiedon välittäjänä päätöksentekijöille ja laajemmalle yleisölle. Ilmastopaneelin asema on säilytettävä.
Esityksen vaikutukset
Koska ilmastolain ja esimerkiksi suunnittelujärjestelmän varsinaisia toimenpiteitä päästövähennyksille ei ole tiedossa ja niistä ei erikseen puitelaissa säädetä, on puitelain ohjausvaikutuksen arviointi vaikeaa. Lain sisällölliset vaatimukset kuitenkin ohjaavat vaikutuksia ja siksi onkin tärkeää varmistaa, että esim. päästökaupan rooli keskeisenä ja kustannustehokkaana ohjauskeinona säilyy.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen edellyttävät mittavaa teknologista kehitystä ja investointeja, joiden tukeminen voi olla perusteltua positiivisten ulkoisvaikutusten ja taloudellista kasvua tukevan luonteen vuoksi.
Muita huomioita
Pidämme tärkeänä, että ilmastopolitiikan toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia arvioidaan kattavasti kokonaistaloudellisesti ja eri sektoreiden suhteen. Lisäksi toteutettuja politiikkatoimia tulisi arvioida huolellisesti jälkikäteen.
Kuten todettua kansallisten toimien lisäksi Suomen on pyrittävä edelleen vaikuttamaan siihen, että päästökaupan keskeinen asema eurooppalaisen ilmastopolitiikan ohjauskeinona säilyy ja että päästökaupan ohjausvaikutus säilyy tiukkana myös tulevaisuudessa. Vaikka päästöoikeuden hinta on viimeisen vuoden aikana ollut jo melko korkealla), on kustannuksiltaan alimmat päästövähennyskeinot edelleen löydettävissä päästökauppasektorilta. Hyvin toimivan markkinan myötä päästövähennystoimet myös kohdentuvat päästökauppasektorilla tehokkaasti koko Euroopan laajuisesti. Myös suunnitteilla oleva uusi tieliikenteen ja rakennusten lämmitystä koskeva päästökauppa olisi hyvä toteuttaa EU:n laajuisena.
Lisäksi Suomen on edistettävä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa nopeaa päästöjen vähentämistä myös globaalisti kattavalla tavalla, mikä ilmastotavoitteiden saavuttamisen lisäksi edesauttaa suomalaisten ja eurooppalaisten vähäpäästöisen tuotannon kilpailuasemaa kansainvälisessä kilpailussa ilman erillisiä lievennyksiä EU:n päästökaupassa tai kansallisissa ja verojärjestelmissä.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Mikael Collan
ylijohtaja
Kimmo Ollikka
erikoistutkija
Piia Remes
erikoistutkija
Kimmo Ollikka
Piia Remes
Lausunnot
