Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

HE 281/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi

12.1.2023

Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Lausunnon diaarinumero: VATT/563/07.01/2022

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaivosmineraaleihin kohdistuvan veron käyttöönottamista. Vero koskisi Suomessa louhittuja mineraaleja ja se kohdistuisi metalli- ja teollisuusmineraalien sekä marmorin ja vuolukiven louhintaan eli olisi soveltamisalaltaan hyvin laaja.

Metallimineraalien osalta veron peruste olisi malmiin sisältyvän metallin käypä arvo ja muiden mineraalien osalta louhitun mineraalin massa. Metallimineraalin käypä arvo määritettäisiin jalostetun metallin maailmanmarkkinahinnan mukaan erikseen kullekin louhitulle metallille. Yksikköhintana sovellettaisiin päivittäisten spothintojen keskiarvoa verokautta edeltävän kalenterivuoden aikana. Esityksessä arvorojaltin määrä olisi 0,6 % malmiin sitoutuneen metallin verotusarvosta. Teollisuusmineraaleista ja verollisista kiviaineksista maksettava määrärojalti olisi 0,2 euroa tonnilta. Veron tuotosta 60 % tilitettäisiin esityksen mukaan kaivoksen sijaintikunnalle ja 40 % valtiolle.

Veromallin osalta esityksessä on päädytty arvorojaltiin (metallit) ja määrärojaltiin (muut mineraalit). Kuten esityksessä ja mm. valtiovarainministeriön työryhmämietintöä koskevassa VATT:n lausunnossa on todettu, rojaltityyppiset verot heikentävät kaivosyhtiöiden taloudellisia kannusteita investointeihin ja muuhun tuotantopanosten käyttöön. Kehittyneissä maissa nettotulon verojen onkin usein arvioitu olevan taloudellisten vaikutusten ja verotuoton näkökulmasta rojalteja suotuisampi veromuoto. Jos veron aiheuttamat taloudelliset haitat halutaan pitää pieninä, rojaltien veroaste joudutaan asettamaan matalaksi, jolloin tuotto jää pieneksi verrattuna tehokkaampiin veroinstrumentteihin.

Esityksessä viitataan mahdollisuuteen tarkastella myöhemmin rojaltin ja nettotulon veron yhdistelmää sen jälkeen, kun rojaltimuotoisen kaivosmineraaliveron ensivaiheen kokemuksista ja vaikutuksista on saatu tarkempia tietoja. Tämä olisi toivottavaa sekä veromuodon verotuottopotentiaalin että kaivosalan yritysten taloudellisten kannusteiden näkökulmasta.

Rojaltien yksi tunnettu ominaisuus on se, että ne rasittavat eri tavoin eri mineraalien louhinnan kannattavuutta riippuen kunkin mineraalin louhinnan tuottojen (mineraalin arvo) ja kulujen suhteesta (louhinnan, rikastuksen ja jalostuksen kustannukset). Monissa maissa arvorojaltien veroasteet on porrastettu eri mineraaleille. Esitys kuitenkin perustuu yhtenäisiin veroasteisiin kummallekin kaivosmineraalien pääryhmälle (metallimineraalit, muut mineraalit). Tämä ei ole välttämättä tehokas tapa verottaa kaivostoimintaa sen paremmin verotuoton kuin taloudellisen toiminnan kannusteidenkaan näkökulmasta. Rojaltin määrä voi olla vähäinen suhteessa parhaiten kannattavien kaivosten tuottamaan ylijäämään. Tuosta ylijäämästä voitaisiin kerätä haluttaessa suurempi verotuotto nettotulon verolla heikentämättä mainittavasti taloudellisen toiminnan kannusteita. Vastaavasti maksettava rojalti voi olla korkea suhteessa matalaa tuotto-kulu-suhteen mineraalia louhivan kaivoksen ylijäämään. Jälkimmäisen mineraalin louhiminen voi matalahkosta maailmanmarkkinahinnasta tai suhteellisen korkeista kuluista huolimatta olla tärkeässä asemassa jatkojalostuksen ja muun tuotannon arvoketjuissa.

Yhtenäisen verokannan haittoja on siis vähennetty monissa laajan kaivostoiminnan maissa porrastamalla veroaste louhittavan mineraalin mukaan. Vielä tehokkaampi keino olisi ottaa käyttöön nettotuloon perustuva vero. Tätä voitaisiin kerätä arvorojaltin rinnalla.

Veron tuotosta tilitetään 60 % suoraan kaivosten sijaintikunnille. Paikallisessa julkistaloustieteessä on katsottu, että luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvan veron, jonka tuottotaso on herkästi vaihteleva ja jonka verotuotto kohdistuisi alueellisesti hyvin epätasaisesti yksittäisille syrjäseutujen kunnille, tuottoa ei tulisi ohjata suoraan merkittävältä osin sijaintikunnille. Menettely voi johtaa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa yksittäiset kunnat saavat hyvin suuren lisäyksen tuloihinsa alueen muiden kuntien jäädessä nuolemaan näppejään. Seurauksena on eriarvoisuutta ja mahdollisesti myös julkisten varojen tehotonta käyttöä. Veron kuntaosuuden tuoton ohjaamisessa yksittäisille kunnille tulisi soveltaa jonkinlaista alueellista tasausjärjestelmää.       

Collan Mikael
Ylijohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Kari Seppo
Tutkimusjohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Seppo Kari
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla