VATT Analyysi: Kuntien valtionosuusjärjestelmä jarruttaa kaupungistumista
Valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten asemesta. Tämä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia, todetaan tänään julkaistussa VATT Analyysissä.
Kuva: Antti Kyllönen (rajattu)
Analyysissä esitellään hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteita. Talousteorian mukaan hyvä valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta erästä. Ensimmäinen erä pyrkii korjaamaan valtion verotuksen aiheuttamaa työntekijöiden sijaintipäätöksiin kohdistuvaa vääristymää. Verotus vähentää kannustimia muuttaa korkean tuottavuuden alueille, koska osa tuottavammalle alueelle muuttamisen hyödyistä verotetaan pois. Toinen erä puolestaan tähtää tulojen uudelleenjakoon. Tulonjakoerän tulee kohdella samanlaisia ihmisiä samalla tavalla asuinpaikasta riippumatta. Vuonna 2014 valtionosuuksia maksettiin kunnille 8,5 miljardia euroa.
Analyysissä tutkittiin myös verotuksen ja valtionosuusjärjestelmän yhteisvaikutusta muuttokannustimiin. Tuloksena oli, että esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle. Tämä johtuu kahdesta asiasta. Ensiksi, valtion verotus kohdistuu tuottavammalle alueelle muuttamisesta koituvaan palkanlisäykseen, mikä vähentää muuttokannustimia. Toiseksi, valtionosuudet jaetaan osittain alueperusteisesti siten, että matalan tuottavuuden alueita suositaan korkeamman tuottavuuden alueiden kustannuksella. Näiltä osin valtionosuudet toimivat siis juuri päinvastoin kuin niiden pitäisi: ne eivät korjaa valtion verotuksen aiheuttamaa vääristymää vaan päinvastoin pahentavat sitä.
”Analyysi osoittaa, että Suomessa harjoitetaan hajauttavaa, ei keskittävää politiikkaa. Siis aivan päinvastoin kuin julkisessa keskustelussa joskus väitetään”, toteaa VATT:in erikoistutkija Tuukka Saarimaa.
Taloustieteellinen kirjallisuus korostaa kaupungistumisen kasautumishyötyjä. Ihmiset ovat tuottavampia kaupungeissa kuin maaseudulla ja tuottavuus kasvaa nopeimmin paikoissa, joissa on paljon muita ihmisiä. Erityisesti koulutettujen ihmisten keskittyminen on hyödyllistä mm. innovaatioiden leviämisen vuoksi.
”Ihmisiä ei pitäisi kannustaa asumaan matalan tuottavuuden alueilla, koska se alentaa yhteiskunnallista hyvinvointia. Politiikan pitäisi olla alueellisesti neutraalia ja kohdella eri alueilla asuvia ihmisiä samalla tavalla. On jopa mahdollista, että sikäli kun aluepolitiikkaa harjoitetaan, sen pitäisi pikemminkin edistää keskittymistä”, sanoo erikoistutkija Heikki Pursiainen.
Analyysi perustuu Tilastokeskuksesta saatuun henkilötason aineistoon ja uuteen valtionosuusjärjestelmään. Työntekijöiden palkat jaettiin alueesta ja henkilön ominaisuuksista riippuviin osiin. Näin voitiin arvioida, kuinka suuri osa alueiden välisistä palkka- eli tuottavuuseroista johtuu yhtäältä työvoimarakenteen eroista ja toisaalta eroista alueiden yleisessä tuottavuudessa. Samoin valtionosuudet jaettiin alueiden asukkaiden välisistä eroista ja pelkästään alueesta johtuviin eriin.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tuukka Saarimaa, puh. 0295 519 444, tuukka.saarimaa (at) vatt.fi
Erikoistutkija Janne Tukiainen, puh. 0295 519 451, janne.tukiainen (at) vatt.fi
Julkaisu:
VATT Analyysi: Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet
VATT Julkaisut 70, 2015.
Taustamateriaalit ja liitteet:
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
aluepolitiikka
julkinen talous
kotitaloudet
kunnat
käyttäytymisvaikutukset
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
tuottavuus
valtionosuusjärjestelmä
verotus
