U 11/2020 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)
Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle
Lausunnon diaarinumero: VATT/177/07.01/2020
Liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan Euroopan komissio on antanut ehdotuksen eurooppalaisesta ilmastolaista. Siinä vahvistetaan tavoite saavuttaa ilmastoneutraalisuus EU:ssa vuoteen 2050 mennessä ja kasvattaa vuodelle 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta 50 prosenttiin ja mahdollisesti 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tason. Komissio valmistelee näistä toimista vaikutusarvion sekä suunnitelman EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostosta syyskuuhun 2020 mennessä. Jäsenmaakohtaiset arviot ja niihin liittyvät ehdotukset EU:n lainsäädäntöön komissio tekee kesällä 2021. Lisäksi ehdotuksessa eurooppalaisesta ilmastolaista säädetään vuoteen 2050 ulottuvan kehityspolun asettamisesta, ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvistä toimista sekä hallintoprosessista, jonka avulla seurataan, että EU etenee kohti ilmastoneutraalius-tavoitetta.
VATT lausuu: VATT kannattaa EU:n kunnianhimoista ja nopeasti etenevää ilmastopolitiikkaa niin 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteen kuin myös 55 prosentin tavoitteen suhteen vuodelle 2030.
EU:n tavoitteiden kiristäminen on oleellisessa osassa Pariisin ilmastosopimuksen toimintamekanismin kannalta. Pariisin ilmastosopimus perustuu osapuolten itsensä määrittelemiin kansallisiin panoksiin. Näitä kansallisia tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan viiden vuoden välein ja niitä pyritään kiristämään, mikäli osapuolten yhteiset panostukset eivät riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Nykyisten kansallisten panosten mukaiset toimet eivät arvioiden mukaan ilmastotavoitteisiin riitä. Siksi EU:n on tärkeää asettaa niin pitkän aikavälin, vuoteen 2050 ulottuva ilmastoneutraalisuustavoite, kuin myös kiristää vuodelle 2030 asetettuja tavoitetta. On myös perusteltua, että komissio tarkastelee EU:n tavoitteiden toteutumista sekä kehityspolkua vuoden 2050 päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi viiden vuoden välein Pariisin sopimuksen aikataulun mukaisesti.
Vaikka ilmastoneutraalius tulee saavuttaa komission ehdotuksen mukaan EU:n sisäisin toimin, tulisi Pariisin sopimuksen mukaisten kansainvälisten joustojen käyttöä tarkastella esimerkiksi EU:n kehityspolun uudelleentarkastelujen yhteydessä, kuten valtioneuvosto esittää. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten hyvitysten käyttö edistää päästöjen vähentämisen globaalia kustannustehokkuutta ja sen seurauksena mahdollisesti edistää myös kunnianhimoisempien kansallisten panosten asettamista.
Covid-19 -pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen tarvitaan mittavia talouden elvytystoimia. On hyvä, että taloutta elvytetään siten, että toimet ovat linjassa EU:n Vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Elvytystoimilla voidaan samalla tukea yhteiskunnan siirtymistä hiilineutraaliuteen ja vahvistaa hiilineutraaliuden edellyttämiä yhteiskunnan rakenteita ja infrastruktuuria.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Anni Huhtala
ylijohtaja
Kimmo Ollikka
erikoistutkija
Kimmo Ollikka
Lausunnot
Tiedote
