Työpaikan menettämisen pitkän aikavälin vaikutukset ovat lievempiä Pohjois-Euroopassa kuin muualla Euroopassa
9.11.2023 Blogi Stefano Lombardi
Työn menettämisellä on dramaattisia vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Työttömyyden pitkäaikaiset vaikutukset kuitenkin vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa. Etelä-Euroopassa työpaikan menettämisen taloudelliset vaikutukset ovat pahempia kuin Pohjois-Euroopassa.
Työpaikan menettäminen voi vaikeuttaa irtisanottujen henkilöiden asemaa työmarkkinoilla pitkään. Tämä on dokumentoitu useissa tutkimuksissa, ja sitä voidaan pitää yhtenä työn taloustieteen merkittävimmistä tutkimustuloksista. Tulos tarjoaa yksinkertaisen testin työmarkkinoiden toimivuudesta: suhteellisen tehokkailla työmarkkinoilla ihmiset löytävät uuden työn nopeasti menetettyään edellisen, kun taas työttömyyden pitkittyminen ja ansiotulojen menetykset ovat merkkejä tehottomista työmarkkinoista. Työpaikan menetyksen aiheuttamien työllisyys- ja tulovaikutusten vertaileminen eri maissa voi kertoa jotain tärkeää siitä, mitkä instituutiot toimivat ja mitkä eivät.
Valitettavasti uskottavaa, tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa vertailua eri maiden välillä on äärimmäisen vaikeaa toteuttaa käytännössä. Erityisen vaikeaa on vertailla työpaikan menettämisen taloudellisia vaikutuksia erilaisissa instituutioympäristöissä, sillä kohdejoukon valinta, aineiston laatu ja tutkimusasetelmat vaihtelevat. Tutkimustulokset työpaikan menettämisen vaikutuksista ansiotuloihin ja työllisyyteen voivat vaihdella suuresti jopa yhtä maata koskevissa tutkimuksissa.
Työn menettämisellä on pitkäaikaisia vaikutuksia kaikissa maissa
American Economic Review: Insights julkaisi hiljattain tutkimuksemme, jonka teimme yhteistyössä Antoine Bertheaun (NHH, Norja), Edoardo Acabbin (Universidad Carlos III de Madrid, Espanja), Cristina Barcelón (Espanjan keskuspankki), Andreas Gulyas’n (Mannheimin yliopisto, Saksa) ja Raffaele Saggion (Brittiläisen Kolumbian yliopisto, Kanada) kanssa. Tutkimuksessamme analysoimme työpaikan menettämisen vaikutuksia seitsemässä eurooppalaisessa maassa käyttäen harmonisoitua tutkimusasetelmaa. Vertailussa olivat mukana Tanska, Ruotsi, Italia, Portugali, Espanja, Itävalta ja Ranska.
Suomi ei ole mukana vertailussa. Suomessa käytetään vähemmän resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja täällä on vähemmän myös työvoimatoimistojen työntekijöitä. Tästä syystä Suomessa työpaikan menetyksen vaikutukset saattavat olla jossain määrin suurempia kuin muissa tarkastelluissa Pohjoismaissa. On kuitenkin perusteltua olettaa, että vaikutukset ovat Suomessakin lievempiä kuin Etelä-Euroopassa.
Tutkimuksemme näyttää, että lyhyellä aikavälillä työpaikan menettämisellä on kaikkialla Euroopassa dramaattisia vaikutuksia ansiotuloihin. Vuoden kuluttua työpaikan menettämisestä ansiotulot olivat noin 20 prosenttia alhaisemmat kuin ennen työttömyyttä Tanskassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Ranskassa. Etelä-Euroopassa työntekijöiden tulonmenetykset olivat noin kaksi kertaa suuremmat. Tämän lisäksi työpaikan menettämisellä oli kaikissa tutkituissa maissa pitkäaikaisia vahingollisia seurauksia.
Pitkäaikaiset vaikutukset eroavat Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä
Pohjois-Euroopassa irtisanotut työntekijät kokevat huomattavasti pienempiä menetyksiä kuin työntekijät Etelä-Euroopassa. Viiden vuoden kuluttua työpaikan menetyksestä pohjoiseurooppalaisten työntekijöiden tulot ovat yhä 10 prosenttia alemmat kuin ennen irtisanomista, mutta Etelä-Euroopassa vastaava luku on noin kolme kertaa suurempi. Työpaikan menettämisen vaikutukset työllisyyteen noudattavat samaa kaavaa: kaikki häviävät lyhyellä aikavälillä ja pitkälläkin aikavälillä tilanne korjaantuu vain osittain. Pohjois-Euroopassa työntekijöillä on kuitenkin huomattavasti paremmat mahdollisuudet työmarkkinoilla verrattuna Etelä- ja osittain Keski-Eurooppaan.
Täydentävässä analyysissä, jossa tarkastelimme työpaikan menetyksen vaikutuksia tuloihin vain uudelleentyöllistyneiden joukossa, löysimme sen sijaan hyvin vähän eroavaisuuksia maiden välillä. Tämä todennäköisesti johtuu pitkälti siitä, että Etelä-Euroopassa työntekijöiden on erityisen vaikeaa löytää uutta työtä, ja heidän työttömyytensä kestää kauemmin. Tämä näkyy alempina ansiotuloina, kun tarkastellaan kaikkien työpaikkansa menettäneiden keskimääräisiä tuloja, eikä vain niiden, jotka työllistyvät uudelleen.
Työmarkkinapolitiikka ja -instituutiot saattavat olla avainasemassa
Miten näitä suuria eroja eri maiden välillä pitäisi tulkita? Tulosten perusteella instituutioiden väliset erot ovat merkittäviä. Tutkimuksemme työpaperiversiossa käy ilmi, että työpaikan menetyksen vaikutusten suuruus kytkeytyy vahvasti aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettyihin resursseihin. Panostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan taas ovat leimallisia Pohjoismaille. Toisaalta nämä tulokset kertovat vain aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettyjen resurssien yhteydestä työpaikkansa menettäneiden pärjäämiseen työmarkkinoilla, eivätkä ole siten näyttöä syy-seuraussuhteesta. On kuitenkin varsin todennäköistä, että työttömille työnhakijoille suunnatut palvelut edesauttavat nopeampaa uudelleentyöllistymistä.
Stefano Lombardi
Blogi
Blogit
Työmarkkinat
talouspolitiikka
tutkimus
työllisyys
työmarkkinat
työn taloustiede
työttömyyden kesto
työttömyys
työvoimapolitiikka
