Tutkimus: Vuoden 2017 asumistukiuudistus lisäsi opiskelijoiden yksinasumista
Korkeakouluopiskelijoiden yksinasuminen yleistyi merkittävästi sen jälkeen, kun he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Samalla opiskelijoille maksetun asumistuen määrä kasvoi voimakkaasti.
Vuoden 2017 asumistukiuudistuksessa opintotuen asumislisä poistui valtaosalta korkeakouluopiskelijoita, ja he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Samalla opintorahaa pienennettiin ja opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää kasvatettiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja VATT Datahuoneen tutkijat selvittivät, miten uudistus vaikutti opiskelijoiden asumisvalintoihin ja opintosuorituksiin. Tutkimuksen perusteella uudistus lisäsi opiskelijoiden yksinasumista. Uudistuksen jälkeen opintosuoritusten määrässä havaitaan laskua.
Opiskelijat asuvat yhä useammin ja pysyvämmin yksin
Vuoden 2017 asumistukiuudistus kasvatti asumistuen enimmäismäärää valtaosalla opiskelijoista. Tuen määrä riippui aiempaa vahvemmin vuokran suuruudesta, mikä kannusti parantamaan asumistasoa ja lisäsi yksinasumisen suosiota.
Ennen uudistusta noin 40 prosenttia itsenäisesti asuvista päätoimisista korkeakouluopiskelijoista asui yksin, mutta vuoteen 2022 mennessä osuus oli noussut yli 60 prosenttiin. Myös vertailuryhmän nuorten aikuisten yksinasuminen kasvoi samana ajanjaksona, mutta opiskelijoilla muutos oli yli 10 prosenttiyksikköä suurempi. Täten voidaan päätellä, että asumistukiuudistus lisäsi opiskelijoiden yksinasumista merkittävästi.
Uudistuksen jälkeen vanhempiensa luota pois muuttaneet opiskelijat asettuivat yhä useammin asumaan yksin kimppa-asunnon sijaan. Vielä 2010-luvun alussa noin 30 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista asui kimppa-asunnossa. Vuonna 2022 vastaava osuus oli enää noin 10 prosenttia.
Yhä useampi opiskelija myös muutti kimppa-asunnosta tai puolison luota asumaan yksin. Vertailuryhmässä vastaavaa muutosta ei nähdä. Samalla jo yksinasuvat opiskelijat muuttivat yhä harvemmin jonkun kanssa yhteen, eli yksinasumisesta tuli aiempaa pysyvämpää. Toisin kuin asumislisä yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, joten opiskelija saattoi menettää asumistuen kokonaan muiden samassa taloudessa asuvien, esimerkiksi puolison, tulojen takia.
"Yksinasuminen on yleistynyt kaikilla nuorilla aikuisilla, mutta opiskelijoilla yksinasumisen suosion kasvu oli uudistuksen jälkeen erityisen voimakasta. Yksinasumisesta on myös tullut entistä pysyvämpää, ja opiskelijat muuttavat aiempaa harvemmin puolison kanssa yhteen", johtava tutkija Teemu Lyytikäinen VATT:sta tiivistää tutkimuksen tulokset.
Opiskelijoille maksetun asumistuen määrä kasvoi voimakkaasti
Vuoden 2017 uudistuksessa yleisen asumistuen korkeimpien korvaustasojen kunnissa opiskelijan asumistuki jopa kaksinkertaistui. Esimerkiksi Helsingissä yksinasuvan opiskelijan asumistuen enimmäismäärä nousi 406,40 euroon kuukaudessa, kun aiemmin asumislisän enimmäismäärä oli 201,60 euroa.
Opiskelijoiden asumistukimenot kasvoivat voimakkaasti vuoden 2016 noin 362 miljoonasta eurosta lähes 700 miljoonaan euroon vuonna 2023. Huhtikuun 2024 kehysriihessä päätettiin, että opiskelijat poistetaan yleisen asumistuen piiristä ja asumislisä palautetaan käyttöön elokuussa 2025.
Yksinasumisen lisääntyminen on kasvattanut asumistukimenoja, sillä yksinasuvan asumismenot henkeä kohti ovat usein muita korkeammat. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty näyttöä siitä, että opiskelijat olisivat parantaneet asumistasoaan hakeutumalla aiempaa kalliimmille asuinalueille. Yksinasuvien opiskelijoiden asumisväljyys ei myöskään kasvanut uudistuksen jälkeen.
"Asumistukiuudistus kannusti opiskelijoita panostamaan asumiseen. Yksinasumisen suosion kasvu oli odotettavaa, mutta muutoksen suuruus yllätti. Opiskelijoiden asumislisän palauttaminen pienentää asumiseen kohdennettua tukea, mikä ohjaa opiskelijoita valitsemaan edullisempia asumisvaihtoehtoja", tutkija Max Toikka VATT Datahuoneelta toteaa.
Opiskelijoiden tuet nousivat, silti yhä useampi nosti opintolainaa
Uudistuksessa kuukausittainen opintoraha laski reilusta 330 eurosta noin 250 euroon. Leikkauksesta huolimatta opiskelijoiden saamat tuet kasvoivat keskimäärin, koska asumisen tuki nousi useimmilla enemmän kuin opintoraha väheni. Samalla opintotukijärjestelmä muuttui aiempaa lainapainotteisemmaksi, kun opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää nostettiin 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa.
Tutkimuksen perusteella lainaa ottaneiden opiskelijoiden osuus ja näiden nostaman lainan määrä oli voimakkaassa kasvussa jo ennen uudistusta, ja jatkoi kasvuaan sen jälkeen. Vuonna 2012 noin puolella opiskelijoista oli opintolainaa, mutta vuonna 2019 lainaa oli jo neljällä viidestä.
Alhaisen korkotason ja opintolainahyvityksen ansiosta opintolainan nostaminen on ollut erittäin kannattavaa. Lainaa kannatti nostaa ja esimerkiksi sijoittaa, vakkei sitä tarvinnut kulutukseen. Opintolainan korkoa ei tarvitse maksaa opiskeluaikana. Siitä huolimatta viimeaikainen korkotason nousu voi taas vähentää opintolainan suosiota.
Uudistuksella ei selvää yhteyttä opintosuorituksiin
Asumistukiuudistus vähensi painetta suorittaa opintoja, koska yleinen asumistuki ei riipu opintojen edistymisestä toisin kuin asumislisä, joka oli sidottu opintotukikuukausiin. Tutkimuksen perusteella keskimääräinen opintopistekertymä väheni asumistukiuudistuksen jälkeen. Muutos ei kuitenkaan välttämättä johdu uudistuksesta: Opintoaktiivisuus oli jo aiemmin loivassa laskussa, ja muut muutokset tukijärjestelmässä ovat myös voineet vaikuttaa kehitykseen. Kesäopintosuoritukset vähenivät asumistukiuudistuksen jälkeen, mikä saattoi johtua siitä, että uudistus vähensi opiskelijoiden tarvetta nostaa opintotukea kesäkuukausilta.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa hyödynnettiin VATT Datahuoneen käytössä olevia Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja vuosilta 2012–2022. Aineistojen avulla voitiin seurata asumisvalintojen, tulojen ja opintosuoritusten kehitystä. Tutkimuksessa verrattiin 18–29-vuotiaita päätoimisten korkeakouluopiskelijoiden asumisvalintoja ja tuloja muihin samanikäisiin vuokralla asuviin. Opintosuorituksia tutkittaessa ei opiskelijoille ollut sopivaa vertailuryhmää, joten opintosuoritusten osalta uudistuksen vaikutusta ei voida yhtä uskottavasti erottaa muista tekijöistä.
Tutkimukset:
Olavi Kylliäinen, Teemu Lyytikäinen, Max Toikka ja Juha Tuomala (2024) Vuoden 2017 asumistukiuudistuksen vaikutukset opiskelijoiden asumiseen ja opintoihin. VATT Tutkimukset 194.
Juha Tuomala
Max Toikka
Olavi Kylliäinen
Teemu Lyytikäinen
Asuntopolitiikka
Datahuone
Datahuone
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Sosiaaliturva
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
asuminen
asumistuki
