Tutkimus: Pääsy kilpailluimpaan opinahjoon ei useimmiten tuo teekkarille etua työmarkkinoilla
Diplomi-insinööriopintojen suorituspaikalla ei keskimäärin ole merkittävää vaikutusta tuloihin tai työllisyyteen työuran alkuvaiheessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tiettyjä opiskelijaryhmiä kilpailullisempaan opinahjoon pääseminen voi kuitenkin hyödyttää.
Diplomi-insinöörikoulutus on tällä hetkellä yksi parhaat uranäkymät ja palkkaodotukset tarjoavista koulutusaloista Suomessa. Alan halutuin opiskelupaikka maassamme on Aalto-yliopisto, jonka sisäänpääsyrajat ovat muita alan yliopistoyksikköjä korkeammat, menestys kansainvälisissä yliopistovertailuissa parempaa ja sijainti lähellä monia alan työnantajia edullinen.
Tutkimuksessa verrataan niitä opiskelijoita, jotka pääsivät Aalto-yliopiston DI-opintoihin rimaa hipoen niihin, jotka jäivät niukasti riman alle, ja tulivat valituiksi saman alan opintoihin toiseen yliopistoon.
– Mielikuva Aalto-yliopiston korkeasta laadusta näyttää elävän vahvana ainakin tutkimuksen kohteena olevien hakijoiden keskuudessa. Ensimmäisenä hakuvuotenaan niukasti Aallon sisäänpääsyrajan alle jääneet ja muihin yliopistoihin valitut hakevat seuraavilla hakukierroksilla ahkerasti opiskelupaikkaa Aallosta, ja neljäsosa heistä vaihtaa myöhemmin tähän yliopistoon, kertoo erikoistutkija Tuomo Suhonen.
Toisaalta tutkimuksessa havaitaan, että Aalto-yliopistoon ensimmäisenä hakuvuonnaan rimaa hipoen valitut valmistuivat sieltä kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin niukasti hylätyt ja muualle hyväksytyt opiskelijat.
– Opinahjolla ei kuitenkaan yleisesti ottaen näytä olevan merkittävää vaikutusta DI-tutkinnon suorittamisen todennäköisyyteen, Suhonen lisää.
Halutuin opinahjo hyödyttää matalasti koulutetun perheen kasvattia
Maan halutuimpaan opinahjoon pääseminen tuo hakijalle etuja ainakin etuoikeutetumpien opiskelutoverien muodossa, ja tässä mielessä voidaan puhua eliittikoulusta. Aineisto osoittaa, että Aalto-yliopiston teekkarit ovat ylioppilasarvosanoilla mitattuna muiden yliopistojen teekkareita akateemisesti selvästi lahjakkaampia. He myös tulevat yleisemmin korkean sosioekonomisen aseman perheistä. Vertaisryhmä voi vaikuttaa opiskelijan menestykseen esimerkiksi osaamisen karttumisen ja työelämässä hyödyttävien verkostojen kautta.
Vertaisryhmän tuomat edut eivät kuitenkaan yksiselitteisesti näy tehtyjen työkuukasien tai ansioiden määrässä uran alkuvaiheessa.
– Seurasimme DI-hakijoiden pärjäämistä työmarkkinoilla 11 vuoden ajalta ensimmäisestä hakuhetkestä, eikä Aalto-yliopistoon valituksi tulemisen havaittu keskimäärin vaikuttavan tähän, Suhonen kertoo.
Tulosta voi selittää osaltaan se, että Aaltoon valituksi tuleminen viivästytti hiukan valmistumista ja sen mukanaan tuomaa ansiotason nousua. Toisaalta havaittiin, että vaikutukset voivat olla erilaiset taustaltaan erilaisille hakijoille. Erityisesti hakijat, joiden vanhempien koulutustaso oli matala, näyttäisivät hyötyvän Aalto-yliopistoon pääsystä työelämässä.
Tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, Etlasta, Tampereen yliopistosta sekä Turun yliopistosta. Aineistona on käytetty Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen (DIA) yhteisvalinnan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja tällä vuosituhannella DIA-valintaan osallistuneista.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot työhön -hanketta.
Tutkimusraportti:
Tiina Kuuppelomäki, Mika Kortelainen, Tuomo Suhonen & Hanna Virtanen: Does admission to elite engineering school make a difference?
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-247-6
Mika Kortelainen
Tuomo Suhonen
Tiedote
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
VATT Working Papers
korkeakoulutus
koulutuksen taloustiede
koulutus
