Tutkimus: Julkiset kilpailutukset eivät houkuttele yrityksiä
Kilpailuttamisen tavoite julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä ei näytä tällä hetkellä toteutuvan. VATT:n ja Aalto-yliopiston uuden tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että oikeaa kilpailua ei käytännössä ole: yli puoleen kilpailutuksista tulee vain 0-2 tarjousta.
Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin yleinen käytäntö on kilpailuttaa julkiset hankinnat, jotta julkiset varat olisivat tehokkaassa käytössä – eli laadukkaita tavaroita ja palveluita saataisiin kohtuullisin kustannuksin. Poikkeuksellisen laajalla suomalaisella aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, sillä julkisia kilpailutuksia vaivaa vakava kilpailun puute.
Vuosina 2010-2017 Suomessa toteutetuissa julkisten hankintojen kilpailutuksissa tarjoajien lukumäärän mediaani oli vain kaksi. Yli puolessa kilpailutuksista tarjouksia tuli siis nolla, yksi tai kaksi. Siinäkin tapauksessa, että rajoitutaan tarkastelemaan hankintoja joihin tuli vähintään yksi tarjous, on mediaani vain kolme. Kun tarjoajia oli enemmän, olivat tarjoajat tyypillisesti hyvin erikokoisia, mikä todennäköisesti entisestään rajoittaa kilpailua.
Kilpailusta oli puutetta kaikilla toimialoilla ja niin kuntien kuin valtion tai muiden julkisen sektorin toimijoiden hankinnoissa.
Kilpailutusten pelisäännöt syytä miettiä uudelleen
Tutkimuksessa havaittiin, että kilpailun puute on yhteydessä korkeampiin hankintahintoihin eli kilpailun puutteella on vakavia ja odotettuja seurauksia.
Aineistosta näkee kaikkien tarjoajien lisäksi ne yritykset, jotka ovat rekisteröityneet hankintaan, mutta eivät päättäneet jättää tarjousta.
”Kilpailun puute näyttää johtuvan sekä siitä, että ylipäänsä potentiaalisia tarjoajia ei ole riittävästi että erityisesti siitä, että suuri osa potentiaalisista tarjoajista ei jätä tarjousta”, arvioi VATT:n johtava tutkija Janne Tukiainen.
Hankkija voi yrittää vaikuttaa kilpailun puutteeseen. Kohteita voi suunnitella niin, ettei yrityksille ole liian vaikeaa laskea palvelun tuottamisesta heille aiheutuvia kustannuksia. Myös kilpailutusten pelisääntöjä voi yksinkertaistaa. Tutkimuksen mukaan yritykset näyttävät hieman karttavan kilpailutuksia, joissa käytetään laatupisteitä. Niiden käyttöä tulisi kenties välttää, jos on muita mielekkäitä tapoja varmistaa toivotun laadun toteutuminen kuten minimilaatuvaatimukset tai jälkikäteissanktiot.
Edellä mainituista toimista huolimatta kilpailun lisääminen voi osoittautua vaikeaksi, minkä vuoksi tarjouskilpailussa olisi syytä käyttää nykyistä useammin kattohintaa.
”Yksi kiinnostava jatkokysymys on, pyritäänkö kilpailutuksissa aina houkuttelemaan mahdollisimman paljon tarjouksia, vai onko jotkut niistä suunniteltu joku tietty tarjoaja mielessä”, Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Jan Jääskeläinen pohtii.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Cloudia Oy:n tietokantaa Suomessa kesäkuun 2010 ja syyskuun 2017 välillä toteutetuista julkisista hankinnoista sekä Tilastokeskuksen aineistoja suomessa toimivista yrityksistä. Aalto Economic Institute ja Yrjö Jahnssonin Säätiö ovat auttaneet ja rahoittaneet aineiston kokoamista.
Tutkimus:
Jan Jääskeläinen ja Janne Tukiainen (2019): Anatomy of Public Procurement, VATT Working papers 118
Lisätietoja:
VTT Janne Tukiainen, Johtava tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT,
[email protected], +358 295 519451.
KTM Jan Jääskeläinen, tohtorikoulutettava, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu,
[email protected], +358 50 5423792.
Janne Tukiainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
huutokaupat
julkinen talous
julkiset hankinnat
julkistalous
