Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse Kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkijaesittely: tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen

1.8.2022 Blogi

Nyt VATT:n tutkijoista esitellään tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen. Lue täältä, mitä Tuomas tutkii.

Tuomas Pekkarinen

Esittelisitkö itsesi?

Olen Tuomas Pekkarinen, VATT:n tutkimusprofessori ja tutkimustiimin tutkimusohjaaja. Olen työtaloustieteilijä ja vastuualueenani on työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimus. Tietäni VATT:iin voisi kuvailla pitkäksi väsytystaisteluksi. Olin väittelyn jälkeen post-doc tutkijana yhdeksän vuotta, josta osan Suomen Akatemian tohtoritutkijana. Päädyin siihen, että VATT on minulle järkevin vaihtoehto, koska voin täällä jatkaa samanlaisen tutkimuksen tekemistä, jota tein yliopistomaailmassa. 

Mitä tutkit parhaillaan?

Tutkimusteemojani ovat työmarkkinat ja koulutus. Koulutuksessa olen kiinnostunut koulutuspolitiikan vaikutuksista. Haluan selvittää, miten koulutuksella voidaan edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja antaa epäedullisesta asemasta tuleville ihmisille mahdollisuudet parempiin elinkaarituloihin. Tällä hetkellä tutkin toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen valintojen vaikutuksia

Mitä tarkoitat koulutusjärjestelmän nivelvaiheella?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvin yhtenäisen peruskoulun jälkeen nuoret joutuvat valitsemaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutukseen väliltä, sekä näiden sisällä olevien erilaisten vaihtoehtojen väliltä. 

Miten vaativa tämä nivelvaihe on nuorelle?

Se on ensimmäinen iso koulutusvalinta ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Valinta on nuoren tulevaisuudelle kriittinen ja näyttää siltä, että osalla nuorista on aika heikot eväät sen valinnan tekemiseen. Nuoria näissä valinnoissa auttavat tukiverkot eivät myöskään ole toimineet halutuilla tavoilla. Mielenkiintoisia muutoksia on kuitenkin tehty. Esimerkiksi oppivelvollisuus laajeni viime vuonna siten, että se ylittää tämän nivelvaiheen. On kiinnostavaa tarkastella miten tämä muutos vaikuttaa koulutussiirtymien onnistumiseen.

Millaisilla tavoilla nivelvaiheissa tehtäviä valintoja voi tutkia?

Olemme esimerkiksi tutkineet, miten ilman opiskelupaikka jääminen vaikuttaa erilaisiin tulemiin. Se koskee noin 5 % vuosi-ikäluokasta. Tarkastelimme muun muassa tämän vaikutuksia lopulliseen koulutustasoon ja rikostulemiin, ja näyttää siltä, että ensimmäisessä haussa ilman opiskelupaikka jääminen lisää oleellisesti syrjäytymisriskiä. Olemme tarkastelleet myös lukiokoulutukseen pääsemisen vaikutuksia armeijan perustesteissä mitattaviin taitoihin.

Millaisissa tutkimushankkeissa työskentelet tulevaisuudessa?

Haluaisin toteuttaa pitkän aikavälin projektin, jossa tarkasteltaisiin suomalaisten varusmiehien persoonallisuuspiirteitä, joita mitataan puolustusvoimien P2-kokeessa. Tutkimuksessa on jo havaittu, että kahdenkymmenen vuosi-ikäluokan aikana nämä persoonallisuuspiirteet ovat muuttuneet oleellisesti. Hieman kärjistetysti voi sanoa, että vuonna 1979 syntyneet suomalaiset miehet ovat aivan erilaisia kuin vuonna 1962 syntyneet.

Nimenomaan sellaiset persoonallisuuspiirteet, jotka palkitaan työmarkkinoilla ovat tulleet yleisemmiksi tai vahvistuneet tässä suomalaisessa miespopulaatiossa. Vastaava ilmiö on dokumentoitu Suomessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa kognitiivisten kykyjen kohdalla, eli myös ne ovat trendinomaisesti kohentuneet ihmispopulaatiossa.

Haluaisin selvittää, mistä nämä kaksi ilmiötä johtuvat. Kyseessä on hyvin olennainen muutos niissä edellytyksissä, joilla nuoret siirtyvät jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille. Suomalaisessa tai kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ei ole mitään pitävää todistusaineistoa siitä, mitkä tekijät ovat näiden trendien taustalla. Minua kiinnostaa erityisesti, missä määrin tähän on pystytty vaikuttamaan koulutuspolitiikalla.

Mihin taloustieteelliseen kysymykseen haluaisit vastauksen juuri nyt ja miksi?

Ihmisten elinkaaritulojen välisten erojen syiden selvittäminen on sellainen perustava kysymys, johon kaikella minun ja muiden alani tutkijoiden tutkimuksella pyritään vastaamaan. Haluaisin tietää, miksi ihmisten ansaintakyky vaihtelee niin paljon, ja millä julkisilla toimenpiteillä voisimme vaikuttaa siihen, että ansaintakyky olisi mahdollisimman riippumaton perhetaustasta. Ennen kaikkea minua kiinnostaa tietää, minkälainen koulutuspolitiikka antaisi kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset pärjätä työmarkkinoilla.

Tuomas Pekkarinen
Blogi Blogit Koulutus Työmarkkinat Työmarkkinat ja koulutus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla