Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tuotekehitysvähennys lisäsi pk-yritysten innovaatioita

27.6.2023 Tiedote

Tutkimus- ja tuotekehityskulujen verovähennys kasvatti Britanniassa huomattavasti vähennykseen oikeutettujen yritysten hakemien patenttien määrää ja lisäsi myös muiden yritysten innovaatiotoimintaa. Vaikutus on suurin kassarajoitteisilla yrityksillä.

Lontoo

Vuonna 2008 Britanniassa pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää muutettiin niin, että useammat yritykset pääsivät hyödyntämään pk-yritysten anteliaampaa tutkimus- ja tuotekehityskulujen verovähennystä. VATT:n johtava tutkija Elias Einiö selvitti kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa muuttuneen verokannustimen vaikutuksia yritysten innovaatiopanostuksiin ja patentointiin.

"Havaitsimme huomattavan lisäyksen yritysten investoinneissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mikä oleellista, yritykset myös tekivät aiempaa enemmän innovaatioita. Korkeamman verovähennyksen piiriin tulleiden yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot lisääntyivät yli 80 prosentilla ja haettujen patenttien määrä lisääntyi yli 70 prosentilla", Einiö tiivistää American Economic Journal: Economic Policy -lehdessä julkaistavan tutkimuksen tulokset.

Innovaatiotoiminnan kannustimet luovat talouskasvua

Patentoinnin kasvu kertoo siitä, ettei T&K-menojen verovähennys vain ohjannut yrityksiä raportoimaan verotuksessa muita menojaan tuotekehityskuluina. Patenttien laatu ei myöskään heikentynyt. Yritykset hakivat enemmän arvokkaampia kansainvälisiä patentteja ja heidän hakemiinsa patentteihin myös viitattiin laajemmin. Myös yritysten henkilöstön määrä ja myynti kasvoivat.

Tutkimuksessa tarkastellaan verohelpotuksen vaikutuksia vuosina 2006–2013. Ohjelman vuosikustannus veronmaksajille oli noin 115 miljoonaa puntaa (134 miljoonaa euroa) ja sen myötä yritykset investoivat vuosittain 446 miljoonaa puntaa (518 miljoonaa euroa) enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvoivat vielä tätäkin enemmän, sillä verohelpotuksesta hyötyneiden yritysten lisäksi myös samalla teknologia-alalla toimivien yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit kasvoivat.

"Vaikutusten leviäminen muihin yrityksiin osoittaa, että T&K-menojen verohelpotus tuotti laajempia hyötyjä tiedon leviämisen myötä. Tulosten perusteella oikein toteutettuna julkisella innovaatiotoiminnan rahoituksella voi olla merkittävä myönteinen vaikutus talouskasvuun", Einiö sanoo.

"Kohdentamalla yritystukia uudelleen T&K-toiminnalle voidaan valtion menoja lisäämättä tukea kasvua", Einiö jatkaa.

Verovähennykset helpottivat yritysten kassarajoitteita

Tutkijat havaitsevat, että verohelpotus vaikutti merkittävästi sellaisten yritysten toimintaan, joilla oli kassarajoitteita. Tutkittu ajanjakso sisältää finanssikriisin ja sen aiheuttama häiriö rahoitusmarkkinoilla osin selittää yritysten vaikeuksia muutoin rahoittaa innovaatiotoimintaansa, mutta ilmiö havaitaan myös ajanjakson loppupuolella, useita vuosia kriisin jälkeen.

Tutkijoiden mukaan kassarajoitteet ovat tyypillisiä uusille ja pienemmille yrityksille. Verohelpotuksen matalat hallinnolliset kustannukset ovat merkittävä etu, erityisesti pienemmille yrityksille.

"Kun tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tuetaan verohelpotuksilla suorien tukien sijaan, yritysten ei tarvitse käyttää aikaa tukien hakemiseen eikä odottaa rahoituspäätöstä. Niiden ei myöskään tarvitse jakaa tietoja, jonka mieluummin pitävät omanaan, Einiö toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnetään pk-yritysten määritelmän muutosta, joka tehtiin Britanniassa vuonna 2008. Muutoksen seurauksena, yritysten jakaantuminen uudella kokorajalla korkeampaan verohelpotukseen oikeutettuihin ja sen ulkopuolelle jääviin yrityksiin on yhtä hyvä kuin satunnainen, jolloin itse verohelpotuksen vaikutuksia yritysten toimintaan voidaan luotettavasti arvioida.

Tutkimuksen taustalla on kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluivat Elias Einiö (VATT), Antoine Dechezleprêtre (OECD), Ralf Martin (Imperial College London), Kieu-Trang Nguyen (Northwestern University) ja John Van Reenen (London School of Economics ja MIT).

Tutkimus julkaistaan lähiaikoina arvostetussa American Economic Journal: Economic Policy – tiedejulkaisussa.

Julkaisu:

Julkaisu American Economic Journal: Economic Policy -lehdessä (maksumuuri)

Vapaasti luettava versio julkaistavasta artikkelista

Lisätietoja:

Johtava tutkija Elias Einiö, puh. 0295 519 408, [email protected]

Elias Einiö
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Yritystoiminnan verotus ja sääntely innovaatiot patenttijärjestelmä pk-yritykset tuotekehitys tutkimus&kehitys yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot