Suomi ansaitsee nykyistä paremman verojärjestelmän
VATT:n tutkijat ehdottavat veropolitiikan palauttamista lähtöruutuun. Suomen verojärjestelmässä on paljon parantamisen varaa ja veropolitiikkaa leimaa epäjohdonmukaisuus, tutkijaryhmä toteaa.
VATT:n tutkijoiden kirjoittamassa raportissa Hyvän veropolitiikan periaatteet käydään läpi viime vuosien taloustieteellisen verotutkimuksen johtopäätöksiä, joiden nojaan hyvä veropolitiikka voidaan rakentaa. Veropolitiikan tulisi perustua tutkittuun tietoon säännösten vaikutuksista. Sen pitäisi olla suunnitelmallista ja sitä koskevan päätöksenteon olisi mahdollistettava uudistusten huolellinen valmistelu. Miksi? Siksi, että hyvällä veropolitiikalla voidaan lisätä kaikkien suomalaisten hyvinvointia.
Verotus vaikuttaa lähes aina käyttäytymiseen. Monet verot vähentävät vaihdantaa ja tuotantoa taloudessa ja synnyttävät näin hyvinvointitappioita. Verotulot tulisikin kerätä veroilla, jotka vaikuttavat mahdollisimman vähän kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimistä neutraalisuuteen. Neutraalisuus on tärkeä myös siksi, että se tarkoittaa usein säännösten yksinkertaisuutta, kansalaisten yhtäläistä kohtelua ja vähäisiä mahdollisuuksia verojen välttämiseen. Neutraalisuudesta poikkeamisen kynnyksen tulisikin olla korkea.
Joissain tilanteissa on kuitenkin aiheellista käyttää verotusta kotitalouksien ja yritysten käyttäytymisen ohjaamiseen. Nämä liittyvät yhteiskunnan tulonjakotavoitteisiin ja tilanteisiin, joissa kotitalouksien ja yritysten kulutus- ja tuotantopäätökset heikentävät muiden hyvinvointia. Esimerkkejä tästä ovat ympäristön kannalta haitallinen tuotanto tai kulutus. Puuttuminen verotuksen keinoin veronmaksajien toimintaan täytyy kuitenkin rajata hyvin perusteltuihin tilanteisiin ja tiettyihin veroihin. Tulonjakotehtävä sopii tuloverotukselle ja ympäristöohjaus joillekin valmisteveroille. Kaikkien verojen ei siis tarvitse olla uudelleenjakavia tai ”vihreitä”, riittää että jotkin hyvin valitut verot ovat.
Kulutusverotuksen ja erityisesti sen tärkeimmän komponentin, arvonlisäveron tehtäväksi on luontevaa asettaa verotulojen tehokas kerääminen neutraalilla tavalla. Arvonlisävero on hyvä veromuoto. Se ei ole sitä niinkään siksi, että se ei vaikuttaisi työn tekemiseen, vaan siksi, että se toimii neutraalisti kotitalouden kulutusvalinnoissa ja yrityksen investointi- ja tuotantopäätöksissä. Arvonlisäverolle ei pidä asettaa tulonjako- tai ohjaustavoitteita. Niinpä arvonlisäverotuksessa täytyy pyrkiä yhtenäiseen verokantaan.
Tuloverotuksessa on helppo ottaa huomioon kotitalouksien taloudellinen asema. Siksi juuri siinä veroasteet voidaan porrastaa verovelvollisen maksukyvyn mukaan. Ansiotulovero vääristää vääjäämättä työn tarjontaa ja monia muita päätöksiä. Veroasteet tulee suunnitella hyödyntäen tutkimustietoa verotuksen vaikutuksista niin, että verotuksen haitalliset vaikutukset minimoituvat.
Suomen nykyinen asumiseen kohdistuva verotus ohjaa valitsemaan asumismuodoksi omistusasunnon ja vähentää halukkuutta asunnon vaihtamiseen. Nämä kannusteet aiheuttavat hyvinvointitappioita ja niiden poistamista tulisi harkita. Asuntolainojen korkovähennyksen leikkaaminen ei ole tehokas keino näiden ongelmien vähentämiseksi. Asunnon vaihtoon ja muuttamiseen kohdistuvan vääristymän poistaminen olisi helppo toteuttaa luopumalla asuntojen varainsiirtoverotuksesta ja korvaamalla verotulon menetys muilla veroilla.
Julkisessa keskustelussa on pidetty tärkeänä, että myös yritykset ”kantavat osuutensa julkisten palvelujen rahoittamisesta”. Verot siirtyvät kuitenkin aina kotitalouksien maksettavaksi riippumatta siitä kuka veron on tilittänyt. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteisöveron kantavat nykyoloissa pitkälti työntekijät.
Kansainvälisten konsernien verotus perustuu ns. lähdemaaperiaatteelle, jonka mukaan yhteisövero maksetaan lähtökohtaisesti siihen maahan, jossa voitto on syntynyt. Konsernin voittojen jakamiseen eri sijaintimaiden kesken ei ole kuitenkaan objektiivisia mittapuita, mistä syystä yritykset voivat vaikuttaa siihen mille maalle verot voitoistaan maksavat. Tämän on arvioitu vähitellen johtavan yhteisöverojen korvautumiseen muilla veroilla.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Seppo Kari, puh. 0403045531, seppo.kari (at) vatt.fi
Julkaisu:
Hyvän veropolitiikan periaatteet
VATT- Julkaisut 63
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tiedote
politiikkatoimenpiteet
veropolitiikka
verotus
verouudistukset
yritysverotus
