Suomen talouden palveluvaltaistuminen jatkuu tulevina vuosina

10.2.2014 Tiedote

VATT on ennakoinut Suomen talouden tuotantorakenteen kehitystä tulevina vuosikymmeninä. Tutkimuksen mukaan talouden palveluvaltaistuminen jatkuu. Suomen taloudella on kuitenkin vahva teollinen perusta myös tulevaisuudessa, vaikka teollisuustuotannon osuus kokonaisarvonlisäyksestä ja kokonaistyöllisyydestä supistuu. Vuonna 2030 teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla tuotetaan edelleen lähes neljännes talouden kokonaisarvonlisäyksestä. Myös talouden kysyntärakenne muuttuu. Viennin osuus kokonaiskysynnästä jää selvästi edellisiä vuosikymmeniä alhaisemmalle tasolle ja siten kotimaisen kulutus- ja investointikysynnän merkitys kasvaa.

VATT:n tutkijoiden Juha Honkatukian, Jussi Ahokkaan ja Antti Simolan tutkimuksen tulevaisuusskenaariossa on arvioitu tuotannon ja työllisyyden kehitystä Suomen taloudessa 28 toimialaryhmässä. Voimakkainta arvonlisäyksen kasvun arvioidaan olevan informaatio- ja viestintäpalveluissa. Kaivosteollisuudessa sekä metalliteollisuudessa on viimeaikaisista vaikeuksista huolimatta kasvuedellytyksiä. Sen sijaan paperi- ja selluteollisuuden, sähköteknisen teollisuuden sekä kulkuneuvojen valmistuksen näkymät ovat heikommat.

Työllisten määrä kasvaa VATT:n skenaariossa eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa, rakentamisessa sekä informaatio- ja viestintäpalveluissa. Vuonna 2030 sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittaisiin nykyisellä palvelutasolla ja -rakenteella VATT:n ennakointitulosten mukaan yli 60 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Eniten työllisten määrä vähenee kaupan alalla, sähköteknisessä teollisuudessa sekä maataloudessa.

Tulevina vuosikymmeninä Suomen talouden rakenteelliseen kehitykseen vaikuttaa muun muassa työikäisen väestön supistuminen, jonka seurauksena työvoiman tarjonta vähenee. Väestön ikääntyminen näkyy myös terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kysynnän voimakkaana kasvuna. Muita merkittäviä talouden rakenteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat monien toimialojen tuottavuuden kasvun hidastuminen, uusien teknologioiden käyttöönotto, energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvät investoinnit. Etenkin julkisten palvelutoimialojen kehitys riippuu talouspolitiikasta. Tutkimuksessa on otettu huomioon vuoden 2013 aikana tehdyt, kohdennettavissa olevat, politiikkatoimenpiteet.

Tutkimuksessa esiteltävä skenaario ja VATT:n yleisen tasapainon malleilla laskettu kehitysura on tuotettu myös maakunnittain. Alueellistamisessa lähtökohdaksi on otettu jokaisen maakunnan odotettu työikäisen väestön määrä. Näillä oletuksilla taloudellinen toiminnan keskittyminen ja alue-erojen kasvu jatkuu Suomen taloudessa.

VATT:n tutkimus on osa VATT:n ja neljän ministeriön (TEM, OKM, VM ja STM) yhteistyössä tekemää ennakointia. Ennakoinnin tuloksia on hyödynnetty viime vuosina muun muassa koulutuksen aloituspaikkatarpeen arvioinnissa, ministeriöiden tulevaisuustyössä sekä maakuntien ja alueviranomaisten ennakointityössä. Ennakointityö on jatkuva prosessi ja VATT tuottaa jo kevään 2014 aikana uusimpiin taloudellisiin ennusteisiin perustuvan päivitetyn perusskenaarion ja perusuran. Tässä tutkimuksessa esitetty skenaario toimii lähtökohtana ennakoinnin jatkotyölle.

Lisätietoja:

Tutkija Antti Simola, VATT, puh. 0295 519 448, antti.simola (at) vatt.fi

Julkaisu:

Kriisien jälkeen – Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013–2030
VATT Tutkimukset 176

Tiedote Tiedote Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous ennakointi kansantalous kilpailukyky palvelusektori rakennemuutos skenaariotutkimus talouskasvu