Suomen koulut tarvitsevat kännykkäkiellon, jonka teho voidaan todistaa

7.5.2024 Blogi Ramin Izadi

Aiemmin leikkiin perustuva lapsuus on muuttumassa yhä puhelinkeskeisemmäksi. Miten ilmiö vaikuttaa lasten koulunkäyntiin ja mielenterveyteen? Entä pitäisikö kännykät kieltää myös Suomen kouluissa? Aihetta pohtii Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi.

Ramin Izadi

Haittaavatko älypuhelimet koulunkäyntiä?

Uskottavaa näyttöä asiasta on toistaiseksi vähän. Selkein näyttö tulee tuoreesta norjalaisesta tutkimuksesta, jossa erityisesti tyttöjen koulumenestys parantui niillä yläasteilla, joilla kännykät kerättiin pois oppilailta koulupäivän ajaksi. Kännykkäkielto vähensi myös tyttöjen psykologikäyntien määrää.

Vastaavanlaisessa tutkimuksessa Englannissa havaittiin, että lukion kännykkäkielto paransi erityisesti heikommin pärjäävien koulumenestystä. Toisaalta Ruotsissa ei havaittu kännykänkäytön rajoitusten parantavan yläastelaisten koulumenestystä. Ruotsissa rajoitukset olivat kuitenkin lievempiä.

Kaikissa kolmessa tutkimuksessa hyödynnettiin ansiokkaasti kännykkäkiellon eriaikaista käyttöönottoa koulujen välillä syy-yhteyden selvittämiseksi.

Myös laboratoriokokeissa on osoitettu älypuhelimen huomiota jakava ja kognitiivista suoriutumista haittaava vaikutus. Lisäksi PISA-tulokset osoittavat, että työrauha kouluissa on heikentynyt. Varsinkin Suomessa oppilaat kokevat ”digitaaliset resurssit” keskittymistä häiritseviksi. Opettajien ja vanhempien omat puheenvuorot ja arkikokemukset tuntuvat myös pääasiassa korostavan älypuhelimien haittoja.

Kiellon teho pitää voida todistaa

Yhteiskunnan ei aina tarvitse odottaa vedenpitävää näyttöä toimenpiteisin ryhtymiseksi, jos on hyviä syitä uskoa haittoihin ja kustannukset ovat pienet – kuten kännykkäkiellossa.

Ruotsissa hallitus suunnittelee kännyköiden totaalista käyttökieltoa peruskoulussa. Toteutuessaan kännykät tullaan keräämään aamulla oppilailta ja ne palautetaan koulupäivän jälkeen.

Suunta on oikea, mutta Ruotsi tekee virheen, kun ei mahdollista kännykkäkiellon syy-yhteyksien selvittämistä uudistuksen yhteydessä: Kun uudistus tulee kaikkialla voimaan yhtä-aikaa, ei jää uskottavaa verrokkiryhmää, johon tuloksia voidaan verrata.

Nyt Ruotsi tekee oman uudistuksensa sokkona, pystymättä arvioimaan jälkeenpäin oliko uudistuksesta hyötyä. Tästä kärsivät sekä päättäjät, jotka eivät pääse ottamaan kunniaa uudistuksen vaikutuksista, että äänestäjät, jotka eivät saa poliitikkoja tilille teoistaan.

Suomessa kännykkäkieltoa koskevan lainsäädännön valmistelusta on kertonut julkisuudessa muun muassa opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Uudistus kuulostaa varsin kesyltä Ruotsin suunnitelmaan verrattuna: Lailla ei suoraan säädettäisi kännykänkäytöstä vaan selkeytettäisiin kuntien valtuuksia rajoittaa käyttöä kouluissa. Yllä mainittujen tutkimusten valossa tällaisesta uudistuksesta tuskin saadaan suuria hyötyjä.

Suomessa voitaisiin tehdä asiat paremmin kuin Ruotsissa. Kännykkäkielto kannattaisi toteuttaa ensin laajana satunnaistettuna kokeiluna, jossa kielto pätee aluksi vain osaan kouluista. On myös poliittisesti helpompaa kokeilla rajumpiakin toimenpiteitä, kuten totaalikieltoa, kun ei tarvitse sitoutua valtakunnalliseen uudistukseen ennen kuin uudistuksen vaikutuksista on tutkimustietoa. Ehdottamani kokeilun pitäisi olla houkutteleva vaihtoehto poliitikolle monestakin syystä:

Halpa toteuttaa

Potentiaalisesti suuret hyödyt

Poliittisesti riskitön

Tutkimustulokset jo samalla vaalikaudella

Muun muassa perustulokokeilu ja Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ovat osoittaneet , että jos poliittista tahtoa on, Suomessa on taitoa ja osaamista toteuttaa uudistuksia tutkimustieto edellä. Esimerkiksi VATT:ssa pystymme suunnittelemaan eettisesti ja kustannustehokkaasti toteutuskelpoisen koeasetelman.

Mielenterveysongelmia erityisesti tytöille

Älypuhelin ei välttämättä ole ongelma ainoastaan koulussa. Yhteiskunnallinen keskustelu älypuhelimen vaikutuksesta lasten elämään yleisemminkin on kiihtynyt. Tutkimusnäyttö erityisesti somen haitoista tyttöjen mielenterveyteen on alkanut kypsyä. Vaikka puhelinkeskeinen lapsuus on vielä melko tuore ilmiö, olemassa olevan tutkimustiedon pitäisi nostaa jokaisen vanhemman niskakarvat pystyyn.

Vuonna 2010 alkanut älypuhelimen ja sosiaalisen median maailmanvalloitus näyttää olevan selkeästi yhteydessä erityisesti tyttöjen lisääntyviin mielenterveysongelmiin ja koettuun yksinäisyyteen. Ajallisen yhteyden lisäksi luonnollisissa koeasetelmissa ja satunnaiskokeissa on löydetty selkeä syy-yhteys. Taustalla näyttäisi olevan eritoten somen mahdollistama sosiaalinen vertailu, joka on tytöillä voimakkaampaa. Tytöt ovat myös aktiivisempia älypuhelimen ja varsinkin ”anti”sosiaalisen median käyttäjiä (esim. Instagram), mikä vähentää vuorovaikutusta läheisten kanssa.

PISA-tuloksista selviää, että yksinäisyyden tunteen kasvu osuu myös yksiin älylaitteiden vallankumouksen kanssa ja on lisääntynyt enemmän tytöillä. Vaikka sukupuolittuneista haittavaikutuksia ei ole vielä syntynyt täyttä konsensusta, olen silti itse vakuuttuneempi niiden olemassaolosta, koska ilmiö vaikuttaa olevan yleismaailmallinen ja näyttö perustuu useaan lähdeaineistoon ja uskottaviin tutkimusasetelmiin. Myös Pohjoismaissa on havaittu, että nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet tytöillä enemmän poikiin verrattuna.

Someen pääsyn lykkääminen on lapsen etu

Yhdeksänvuotias tyttäreni vaatii jo äänekkäästi omaa älypuhelinta, kun kavereillakin on. Toistaiseksi kaverukset pelaavat puhelimella lähinnä pelejä ja kuuntelevat musiikkia. Kulman takana odottaa kuitenkin sosiaalisen median maailma, josta ei välttämättä ole paluuta lapsuuteen.

Olemme vanhempina eräänlaisessa "huonon tasapainon" ansassa: Kaikkien etu olisi, jos lapset aloittaisivat somen käytön mahdollisimman myöhään. Jos lapsen koko kaveripiirillä on älypuhelimet, lapsella on vaarana jäädä ulkopuoliseksi ja paine taipua lapsen pyyntöihin kasvaa.

Yksi mahdollinen ratkaisu on vanhempien keskinäinen koordinointi. Yhdysvalloissa on esimerkiksi käytössä "Wait Until 8th” -aloite, jossa vanhemmat sitoutuvat lykkäämään älypuhelimen hankintaa kasiluokalle asti. Sitoumus astuu voimaan vain, jos tarpeeksi suuri osa luokasta osallistuu siihen. Yhteydenpito toimii esimerkiksi kellopuhelimilla.

Vaikka somen haitat olisivat liioiteltuja, toimiin kannattaa ryhtyä, koska kustannukset ovat pienet: lapsuus tuskin huononee ilman älypuhelinta tai somea, etenkin jos muillakaan ei sitä ole.

Ramin Izadi

Blogi Blogit Ramin Izadi VATT koululaitokset koulutus peruskoulu