Perustulon työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi
Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi ja niiden tulkintaa vaikeuttaa vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli. VATT toteutti kokeilun työllisyysvaikutusten arvioinnin.
Suomessa vuosina 2017–2018 järjestetyn perustulokokeilun arviointitutkimus on valmistunut. Arvioinnin ennakkosuunnitelman mukaisesti perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää 6 päivällä, ja perustuloa saaneiden työllisyys oli keskimäärin 78 päivää.
Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.
– Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen.
Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri osaryhmiin hieman eri tavalla: esimerkiksi perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina. Ryhmäkohtaiset tulokset ovat kuitenkin epävarmoja havaintojen vähyyden ja lukuisien testausten takia.
– Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista henkilöistä työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, Hämäläinen sanoo.
Kela selvitti myös perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia kyselytutkimuksella sekä haastatteluilla. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat psyykkisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokeilu
Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva perustulokokeilu. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista.
Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.
Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Sen toteuttamisesta päätti Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.
Perustulokokeilun tulokset julkaistaan suorassa verkkolähetyksessä 6.5.2020 klo 13–15. Verkkolähetyksen ja sen tallenteen voi katsoa täällä.
Raportti:
Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen ja Minna Ylikännö (toim.) Suomen perustulokokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:15. URN:ISBN:978-952-00-9890-2
Jouko Verho
Kari Hämäläinen
Sosiaaliturva
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tulonjako ja eriarvoisuus
Työmarkkinat
Työmarkkinat ja koulutus
Uutinen
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
perustulo
satunnaistettu kenttäkoe
sosiaalietuudet
työllisyys
työttömyys
työttömyysturva
