OECD:ltä eväitä, mutta ei ratkaisuja sosiaaliturvan uudistukseen
17.4.2018 Blogi Heikki Viitamäki
Järjestön yksiselitteinen kanta yleistuen puolesta on turhan rohkea, Heikki Viitamäki kirjoittaa. Perustulon ja yleistulon luotettava keskinäinen arviointi vaatii lisää selvitystyötä.
Kuva: Wojtek Gurak (rajattu, CC BY-NC 2.0)
Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, miten vero- ja etuusjärjestelmiä tulisi uudistaa, jotta ne paremmin vastaisivat työmarkkinoiden ennakoituun muutokseen. Kiihtyvän automaation, globalisaation ja digitalisaation seurauksena ns. epätyypillisten työsuhteiden arvioidaan lisääntyvän kun taas säännöllisen kokoaikatyön oletetaan vähentyvän. Tällaisissa muuttuneissa olosuhteissakin järjestelmien tulisi turvata kansalaisille riittävä toimeentulo, olla kannustava ja hallinnollisesti kevyt.
OECD julkaisi helmikuun lopulla maaraportin, jossa tarkasteltiin muun ohella perustulon (Basic Income) ja ns. yleistuen (Universal Credit) soveltuvuutta Suomeen. Huhtikuun alussa järjestö julkaisi raportin taustalla olevat yksityiskohtaisemmat laskelmat, johon työhön myös VATT osallistui (taustaraportti: Basic income or a single tapering rule? Incentives, inclusiveness and affordability compared for the case of Finland). Järjestön mielestä yleistuki soveltuu Suomeen perustuloa paremmin lähinnä siksi, että siinä työnteon kannustimet ovat paremmat, tuloerot pienemmät, tuloköyhyys vähäisempää ja merkittäviä tulomuutoksia kohdistuu harvemmille kuin perustulossa.
OECD:n helmikuussa julkaiseman maaraportin taustalla olevat yksityiskohtaisemmat laskelmat on julkaistu.
Ehdotettu perustulo olisi veronalainen ja sen suuruus olisi alle 65-vuotiaille aikuisille noin 570 euroa/kk, mikä vastaa nettomääräisesti toimeentulotuen perusosaa vuonna 2015. Lasten perustulo olisi nettomääräisesti vajaat 240 euroa/kk. Työttömyysetuudet, sairaus-, äitiys- ja isyys- ja vanhempainpäivärahat, opintoraha, lasten kotihoidon tuki sekä useat muut veronalaiset etuudet poistettaisiin. Alle 65-vuotiaiden eläkkeitä vähennettäisiin perustulon määrällä. Verovapaista etuuksista poistettaisiin toimeentulotuen perusosa ja lapsilisä.
Muutokset olisivat merkittäviä nykyjärjestelmän verrattuna, sillä esim. lasten perustulo olisi selvästi lapsilisää suurempi eikä ansiosidonnaisia etuuksia em. eläkkeitä lukuun ottamatta enää maksettaisi. Myös tuloverotusta muokattaisiin ennakkoluulottomasti poistamalla kaikki verovähennykset ja soveltamalla tuloveroasteikkoa heti ensimmäisestä eurosta.
Yleistuella korvattaisiin nykyiset 18-64 -vuotiaiden työttömyysetuudet, yleinen asumistuki, toimeentulotuki ja kunnallinen päivähoitomaksu. Päivähoitomaksu määritettäisiin laskennan alkuvaiheessa kaikille kotitalouksille enimmäismääräiseksi. Tuki on verotonta, joten veronalaisten etuuksien tasot muutettaisiin vastaamaan niiden nettomääräisiä tasoja. Tuloverotus ei muuttuisi miltään osin nykyisestä.
Perustulo ja yleistuki ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Perustulo on vastikkeeton kaikille maksettava tuki, jota monet sen johdosta vierastavat. Yleistuki sen sijaan on pääosin nykyisten tarveharkintaisten etuuksien ja päivähoitomaksujen yhdistelmä, johon sovelletaan yhtenäistä alenemaa verojen jälkeisten tulojen lisääntyessä. Tällaiset periaatteelliset erot vaikuttavat todennäköisesti myös näiden mallien kannatukseen esimerkiksi eri poliittisissa puolueissa.
Hallinnolliselta rakenteeltaan perustulo on malleista yksinkertaisempi, mutta sen ongelmana saattaisi olla mm. verotuksen kohtuuton kiristyminen ja korkeat efektiiviset marginaaliveroasteet. Yleistuki kohdistuu tarkemmin tukea tarvitseville, mutta on epäselvää kuinka joustavasti henkilökohtaisen työttömyysetuuden ja esimerkiksi kotitalouskohtaisten tukien yhdistäminen toteutuisi. Malli edellyttää todennäköisesti eri etuuksien yhteistä hallinnointia ja reaaliaikaista tulojen seurantaa.
OECD:n malliehdotusten vertailu on arvokas lisä aiheesta käytävään keskusteluun. Järjestön yksiselitteinen kanta yleistuen puolesta on kuitenkin turhan rohkea. Kun yleistuki poikkeaa nykyisistä etuuksista lähinnä yhtenäisellä tarveharkinnalla, ehdotettu perustulomalli sisältää huomattavia muutoksia nykyjärjestelmään verrattuna. Muuttamalla kuitenkin perustulomallin rakennetta ja sen parametriarvoja saadaan myös erilaisia tuloksia. Onkin todettava, että kuvattujen mallivaihtoehtojen luotettava keskinäinen arviointi vaatii lisää selvitystyötä.
On myös ehdotettu yleistuen kokeilua. Marssijärjestys on kuitenkin pidettävä selkeänä mielessä: tällaisissa laajoissa reformeissa on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota uudistusten huolelliseen valmisteluun ja siihen, onko malli ylipäätään toteuttamiskelpoinen. Vasta sen jälkeen voidaan pohtia, onko kokeilun aloittaminen mielekästä tai edes mahdollista.
Blogi
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
eläkkeet
kotitaloudet
lastenhoidon tuet
perustulo
sosiaalietuudet
sosiaaliturva
tulonjako
työ
työllisyys
työttömyysturva
verotus
