Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset suosivat maalämpöä omakotirakentamisessa
Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan.
Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä pian tarkastettavan taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Anna Saharin taloustieteen väitöskirja käsittelee lämmitysjärjestelmän valintaa vuosina 2000–2011 rakennetuissa uusissa omakotitaloissa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka rakentajakohtaiset ominaisuudet kuten tulotaso, koulutustaso tai ikä liittyvät lämmitysteknologian valintaan ja kuinka herkkiä suomalaisten kotitalouksien investointipäätökset ovat sähkön hinnoille.
Kotitalouden tulotaso, koulutustaso ja aikaisempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan. Maalämpö on erityisesti korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten valinta. Omakotitalossa jo valmiiksi asuvat taas valitsevat todennäköisemmin suoran sähkölämmityksen.
Kustannukset eivät ole ainut peruste lämmitysjärjestelmän valinnalle. Saharin tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että osa sellaisista kotitalouksista, jotka tietävät maalämmön edulliset käyttökustannukset, jättävät valinnan tekemättä esimerkiksi luottorajoitusten tai tarkemman tiedon puutteen vuoksi.
”Maalämpö on myös sitä epätodennäköisempi valinta, mitä suuremmasta perheestä on kyse. Jos maalämmön valintaan siis halutaan kannustaa, tarkasti pienituloisille lapsiperheille ja matalammin koulutetuille kotitalouksille kohdennetut toimet voivat olla hyödyllisiä”, Sahari arvioi.
”Kotitalouksien energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta maalämmön suurin potentiaali on tietysti korjausrakentamisessa. Yli miljoonan omakotitalon talokannastamme viidesosassa on vielä öljylämmitys, ja viidesosassa puulämmitys”, Sahari muistuttaa.
Väitöskirjassa hyödynnetään suomalaista rekisteriaineistoa, joka käsittää lähes kaikki vuosina 2000–2011 rakennetut uudet pientalot yhdistettynä talon rakentajan tietoihin sekä paikallisiin sähkön hintoihin. Yksityiskohtainen ja laaja aineisto mahdollistaa sen, että tilastollisin menetelmin voidaan saada selville yksittäisen tekijän yhteys investointipäätökseen.
Anna Sahari väittelee 5.5.2017 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta aiheesta Essays on Households' Technology Choices and Long-Term Energy Use.
VäitösLisätiedot:tilaisuus järjestetään Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22–24), luentosalissa H-324, alkaen klo 12. Vastaväittäjänä on professori Rauli Svento (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Matti Liski (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).
Anna Sahari, tutkija, 0295 519 511 tai [email protected]
Anna Sahari
Tiedote
Tiedote
VATT
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
asuminen
energia
energiankulutus
energiatehokkuus
kotitaloudet
rakentaminen
sähkömarkkinat
