Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Kaupunkialueiden hajautuminen heikentää tuottavuuskehitystä

29.5.2013 Tiedote

Nykyinen kaupunkialueiden yhdyskuntarakenteiden hajautuva kehityssuunta heikentää taloudellista kehitystä ja kotitalouksien asemaa. Eheyttämällä maankäyttöä edistetään tuottavuuskehitystä, parannetaan palvelutarjontaa sekä työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikennejärjestelmän toimivuutta, ja helpotetaan ympäristötavoitteiden saavuttamista, arvioi emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen VATT:lle tekemässä tutkimuksessaan ”Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys”.

Yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen edellyttää maankäyttöön liittyvien taloudellisten kannustimien ja muiden maapolitiikan keinojen käytön terävöittämistä sekä suunnittelun ja päätöksenteon yhdistämistä maankäytön ja liikenteen osalta. Samalla byrokraattista kaavoitusjärjestelmää on kevennettävä ja muutettava joustavammaksi. Kaupunkialueiden kasvun painopisteen tulee olla olemassa olevien yhdyskuntien kehittämisessä.

Näin saadaan nykyinen ”kasvua kaikkialle” -kehitys käännettyä vastaamaan hallitusohjelmaa, jonka mukaan ”ohjataan uudisrakentamista olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin.”

– Suomessa on jäänyt liian vähälle huomiolle tuottavuuskehityksen sekä asunto- ja työmarkkinoiden toimivuuden riippuvuus kaupunkialueiden kasvusta ja niiden maankäytön rakenteista, sanoo Loikkanen.

Kaupunkialueen väestön ja sen toimialojen suuri koko sekä saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus ja korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät suorien ja välillisten vaikutustensa kautta yksityisen sektorin palvelutarjontaa ja tuottavuutta.

 – Nämä tekijät parantavat kilpailukykyä, lisäävät työllisyyttä ja edistävät kotitalouksien hyvinvointia, Loikkanen jatkaa.

Hajautunut yhdyskuntarakenne tulee yhteiskunnalle kalliiksi

Asuntojen hinta- ja vuokrataso ovat sitä korkeampia koko kaupunkialueella mitä hajautuneempi yhdyskuntarakenne on. Tästä johtuva asumisen kalleus alentaa reaalituloja kasvukeskuksissa ja heikentää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja estää muuttoliikettä kasvukeskuksiin.

Yhdyskuntarakenteiden hajautumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat niin suuria, että maapolitiikka on uudistettava, sillä sen tarjoamia nykyisiäkään keinoja ei käytetä juuri lainkaan. Kaavoituksen uudistamisen ohella sen ja infrastruktuurin rakentamisen resurssipohjaa on vahvistettava esimerkiksi käyttämällä nykyistä laajemmin kehittämiskorvauksia.

– Ne voivat sisältää sekä korvausta infrastruktuurin kustannuksista että leikata yhteiskunnan toimenpiteiden tuloksena syntynyttä arvonnousua, Loikkanen täsmentää. Myös kiinteistöverotus sopii Loikkasen mukaan infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen ja sillä voidaan edistää kaupunkialueiden eheytymistä.

Nämä syyt puoltavat paikallisverotuksen painopisteen siirtämistä nykyistä enemmän tuloverotuksesta kiinteistöverotuksen ja erityisesti maapohjan verotuksen suuntaan.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua edistäisivät nykyistä toimivammat ja vakaammat valtion keskus- ja aluehallinnon, maakuntahallinnon sekä kuntien vastuut ja valtasuhteet. Kuntien ja valtion maanomistus ja niiden maanhallintapolitiikka on arvioitava uudelleen. Myös yksityisen ja julkisen sektorin roolit ja yhteistyö kaavoituksessa kaipaa uudistamista. Nykyinstituutiot toteuttavat monessa tapauksessa niiden omienkin tavoitteiden vastaista politiikkaa.

Yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen sekä pienissä että suurissa keskuksissa parantaa myös julkisen palvelutarjonnan tuottavuutta, kun hajautuneen asutuksen ja liikenteellisestikin hankalien yksinäisten saarekkeiden määrä pienenee niin kaupunkialueiden sisällä kuin maaseudulla. Kaupunkialueiden yhdyskuntien rakenteet vaikuttavat sekä yksityisen että julkisen sektorin toimivuuteen ja tuottavuuteen enemmän kuin hallinnolliset kuntarakenteet.

Lisätietoja:

VATT Viestintä, viestinta (at) vatt.fi

Tiedotustilaisuuden esitys:

Esitys 29.5.2013

Julkaisu Doriassa:

Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys – maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen, VATT Valmisteluraportit 17

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote aluekehitys aluepolitiikka tuottavuus tuottavuus- ja tehokkuusanalyysi
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot