Katsaus: Rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät toimi – tarvitaan lisää tutkimusta vaikuttavista keinoista
Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla. Kielloista huolimatta ilmiötä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. 14. toukokuuta julkaistussa katsauksessa käydään läpi tutkimuksia, joissa rekrytointisyrjintää on osoitettu tapahtuneen. Katsauksessa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta rekrytointisyrjinnän luonnetta, yleisyyttä ja sen vastaisten keinojen toimivuutta.
(Kuva: Unsplash)
”Tutkimuksen perusteella nykyiset rekrytointisyrjinnän vastaiset keinot eivät riitä tai toimi. Aiheesta tarvitaan myös lisää laadukasta tutkimusta”, toteaa tutkimushanketta koordinoiva erikoistutkija Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.
Rekrytointisyrjintä on todistetusti yleistä. Näin on siitäkin huolimatta, että lainsäädäntö kieltää sen Suomessa ja monissa muissa maissa. Rekrytointivaiheessa tapahtuvaa syrjintää on tutkittu lähettämällä fiktiivisiä työhakemuksia eri työnantajille. Tutkimusten mukaan muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun.
Rekrytointisyrjinnän vähentämiseen ei ole yhtä yksittäistä työkalua
Katsauksessa on tarkasteltu tutkimuksia, joiden avulla voidaan arvioida luotettavasti rekrytointisyrjinnänvastaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan syitä ja tekijöitä syrjinnän taustalla. Niiden ymmärtäminen on keskeistä, jotta syrjinnänvastaiset toimet voidaan suunnata tehokkaimmin.
Tutkimukset voidaan jakaa neljään ryhmään. Ensimmäisessä on pyritty vaikuttamaan rekrytoijien asenteisiin. Toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa. Kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Neljännessä on katsottu työnantajien viestintää työnhakijoille.
Yleisenä tuloksena voidaan todeta, että tutkimuksista ei löydy mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa. Laajimmin yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia, ja tulokset vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia.
Nykytietämyksen perusteella toimivaksi osoitettuja työkaluja on niukasti suhteessa siihen, miten laajaa rekrytointisyrjintä on. Katsauksen perusteella toimenpiteistä tarvitaan laadukkaisiin tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta, jotta toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan voidaan kehittää.
Tutkimuskatsaus on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Kyseessä on THL:n kanssa toteutettavan ”Tavoitteena syrjimätön työelämä: Tutkittua tietoa nykytilasta ja keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi” -hankkeen väliraportti.
Lisätiedot:
Ohto Kanninen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 041 513 7175, [email protected]
Tuomo Virkola, erikoistutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 464, [email protected] sekä tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
Seija Jalkanen, johtava asiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 048 952, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Raportti: Rekrytointisyrjintä ja sen vastaiset keinot
Valtioneuvston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:27.
Tuomo Virkola
Tiedote
Tulonjako ja eriarvoisuus
Työmarkkinat
Uutiset ja tiedotteet
työ
työmarkkinat
