Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan hintojen ohjausvaikutusta

14.6.2023 Blogi Tuuli Paukkeri ja Anna Sahari

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen vaativat käyttäytymisen muutosta. Kuluttajien ja yritysten on tarpeen vähentää runsaspäästöisiä eli päästöintensiivisiä toimia sekä korvata vanhoja teknologioita uudella. Kuluttajien tapauksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lentomatkailun ja punaisen lihan kulutuksen vähentämistä sekä polttomoottoriautojen vaihtamista sähköautoihin.

Kuva: Wikimedia Commons / Bidgee

Hinnat ovat erittäin tehokas tapa välittää kuluttajille ja yrityksille tietoa siitä, miten käyttäytymistä olisi muutettava. Esimerkiksi viime talven energiakriisissä sähkön hinta nousi sähkön konkreettisen niukkuuden takia hyvin korkeaksi, mikä ohjasi tehokkaasti yrityksiä ja kuluttajia kuluttamaan vähemmän sähköä. Ajanjaksolla syyskuusta helmikuuhun sähkön lämpötilakorjattu kulutus laski 7% edellisvuodesta. Tämä on hyvä esimerkki hintojen toimivasta ohjausvaikutuksesta.

Sähkön hintasignaali energiakriisissä syntyi luonnostaan markkinoilla. Kun yhteiskunnan tasolla halutaan saavuttaa muita käyttäytymismuutoksia, voidaan tarvittavia hintasignaaleja toteuttaa myös verotuksen ja sääntelyn avulla. Jos esimerkiksi hiilidioksidille asetetaan vero, korkean päästöintensiteetin tuotteet ja palvelut kallistuvat suhteessa enemmän kuin pienemmän päästöintensiteetin tuotteet ja palvelut.¹ Tällöin hinta jälleen välittää tietoa siitä, miten kulutusta olisi muutettava.

Valtio voi toki pyrkiä ohjaamaan kulutusta muillakin keinoilla, kuten informaatio-ohjauksella, suostuttelulla tai omaantuntoon vetoamisella. Tutkimuskirjallisuuden perusteella kuitenkin tiedetään, että hintasignaali yleensä aiheuttaa voimakkaamman ja pitkäkestoisemman muutoksen käyttäytymisessä kuin muut ohjauskeinot.²

Hintasignaalin tarkoitus on nimenomaan saada aikaiseksi muutoksia käyttäytymisessä. Siksi hintojen nousun hyvittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Tietyt käyttäytymisen muutokset, kuten esimerkiksi liikkumisen tarve tai asuminen, voivat kuitenkin vaatia kalliitakin investointeja, joita ei ole helppo nopeasti toteuttaa.

Tällöin voi siirtymävaiheessa olla perusteltua kompensoida voimakkaita hinnan nousuja sellaisille kuluttajille, joihin niiden katsotaan kohtuuttomasti osuvan ja jotka eivät voi helposti tai nopeasti sopeuttaa kulutuskäyttäytymistään. Jos kompensaatio on riippumaton hintasignaalin kohteena olevasta toiminnasta, hintojen ohjausvaikutus säilyy kompensaatiosta riippumatta. Esimerkki tällaisesta kompensaatiosta on tasapalautus, jossa valtio maksaa suoraan kotitalouksille rahana takaisin kaiken tai osan kerätyistä verovaroista.

Useat tutkimukset ja raportit ovat käsitelleet ilmastotoimien taloudellisten vaikutusten kohdentumista kotitalouksille. Suomessa on selvitetty esimerkiksi polttoaineverotuksen siirtymistä hintoihin, päästöleikkausten hyväksyttävyyttä, polttoainekulujen ja sähkön kulutuksen kohdentumista tuloluokittain sekä erilaisia tapoja kompensoida energian hintojen nousua kotitalouksille.³ Tietopohjaa on siis jo kertynyt politiikkatoimien suunnittelun tueksi.

Olennaista olisi arvioida etukäteen huolellisesti, mitä väestöryhmiä voisi olla tarpeen tukea ilmastotoimien nostaessa elinkustannuksia, ja millä keinoin tällöin parhaiten kohdennetaan tukea sitä eniten tarvitseville – ilman että hintojen ohjaavaa vaikutusta rikotaan. Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa tarvitaan myös korkeita hintoja, jotta saamme aikaan muutoksia kohti kestävämpää kulutusta.

________

¹ Erilaisten veromekanismien käyttöönottoon liittyy monia näkökulmia. Hiilidioksidiveroja ja tuotannon päästöihin kohdistuvaa päästökauppaa käytetään jo Suomessa ja maailmalla, ja niistä on paljon tutkimustietoa. Toisaalta esimerkiksi tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasupäästöihin perustuvan kulutusveron käyttöönottoon liittyy paljon haasteita ja tietopuutteita. (ks. Remes ym. 2023)

² Ks. esim. Ito ym. (2018) sähkön kulutukseen liittyen, Lieberoth ym. (2018) ja Gravert ja Collentine (2021) liikennevalintoihin liittyen sekä Faccioli ym. (2022) ruokavalintoihin liittyen

³ Ks. esim. Palanne ja Sahari (2021), Ahonen ym. (2022), Harju ym. (2022), Ahlvik ym. (2023), Palanne ja Clarke (2023).

________

Lähdeviitteet:

Ahlvik, Lassi ym. (2023): Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin. Datahuone-raportti 1/2023.

Ahonen, Arttu, Matti Liski ja Oskari Nokso-Koivisto (2022): AEI-raportti: kohti hiiletöntä liikennettä – analyysi päästöleikkausten hyväksyttävyydestä, 20.12.2022.

Faccioli, Michela, Cherry Law, Catherine A. Caine, ym. (2022) Combined carbon and health taxes outperform single-purpose information or fiscal measures in designing sustainable food policies. Nature Food 3 (2022), pp. 331–340.

Gravert, Christina ja Linus Olsson Collentine (2021). When nudges aren’t enough: Norms, incentives and habit formation in public transport usage. Journal of Economic Behavior & Organization, Volume 190, pp. 1-14.

Harju, Jarkko, Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen ja Kimmo Palanne (2022): The heterogeneous incidence of fuel carbon taxes: Evidence from station-level data. Journal of Environmental Economics and Management, 112 (2022).

Ito, Koichiro, Takanori Ida ja Makoto Tanaka (2018): Moral Suasion and Economic Incentives: Field Experimental Evidence from Energy Demand. American Economic Journal: Economic Policy, Volume 10, No. 1, pp. 240-67.

Lieberoth, Andreas, Niels Holm Jensen ja Thomas Bredahl (2018): Selective psychological effects of nudging, gamification and rational information in converting commuters from cars to buses: A controlled field experiment. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, Volume 55, pp. 246-261.

Palanne, Kimmo ja Selina Clarke (2023): Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille. Talouspolitiikan arviointineuvosto, Policy Brief 2/2023.

Palanne, Kimmo ja Anna Sahari (2021): Henkilöautoliikenteen CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus. VATT-muistiot 63/2021.

Remes, Piia ym. (2023): Elinkaaripäästöihin perustuva kulutusverotus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:23.

Anna Sahari Tuuli Paukkeri

Blogi Blogit Energia, ilmasto ja ympäristö Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka energia ilmasto ilmastonmuutos päästöt ympäristö