Harjoittelijablogi: Voiko verojen keräämistä innovoida?

24.10.2023 Blogi Juho Junttila

Voivatko verotulot muuttua vain vaihtamalla tahoa, joka ne tilittää? Kyllä, kertovat kansainväliset kokeilut liittyen arvolisäveroon. Myös sillä, miten verotetaan, voi olla merkitystä, kirjoittaa Yritystoiminnan verotus ja sääntely -tutkimusteemassa korkeakouluharjoittelijana työskennellyt Juho Junttila.

Henkilökuva

Nykyisenkaltainen arvonlisäverojärjestelmä on ollut käytössä Suomessa lähes kolmekymmentä vuotta. Järjestelmän etuna on, että tuotantoketjun jokaisesta vaiheesta tilitetään veroa. Samaan aikaan elinkeinonharjoittajia kannustetaan pyytämään ja säilyttämään kuitteja, sillä niitä voidaan tarvita verovähennysten hyväksyttämiseksi.

Informaatioketjun luominen rajoittaa halukkuutta ryhtyä veronkiertoon. Tästä huolimatta ALV-verovaje säilyy jatkuvana haasteena niin Suomessa kuin maailmallakin. Kuinka verojen tilittämistä voitaisiin parantaa kustannustehokkaasti?

Yksi kulutuksen verottamisen haasteista on, että kuluttajille kohdistuvaa myyntiä on vaikeaa valvoa. Jos kuluttaja ei kaipaa liiketapahtumasta kuittia, veroviranomainen toimii myyjän tuottamien tietojen varassa. Tämä mahdollistaa verojen kiertämisen.

Vuonna 2007 São Paolon osavaltio Brasiliassa otti käyttöön järjestelmän, joka palkitsi kuluttajia, jotka vaativat ostosten kuitin toimittamista veroviranomaisille. The Nota Fiscal Paulista -ohjelman (NFP) myötä asiakkaat saivat mahdollisuuden liittää ostotapahtuman yhteydessä kuittiin sosiaaliturvanumeronsa. Kun kuitti toimitettiin veroviranomaiselle, kuluttaja sai pieniä verovähennyksiä sitä vastaan. Lisäksi kuluttajille jaettiin lottokuponkeja kuittien kokonaissumman perusteella. Omia kuitteja, kuten myös mahdollisia lottovoittoja, saattoi tarkastella verottajan verkkopalvelusta.

Uusien kannustimien ansiosta myös yksityishenkilöt alkoivat seuraamaan, tilittävätkö yritykset arvonlisäveronsa. Jos kuitti ei päätynyt perille, verkkopalvelu mahdollisti valituksen tekemisen viranomaisille. Joana Naritomin tutkimuksen [1] perusteella ohjelman vaikutukset olivat positiivisia. Naritomi arvioi ohjelman kasvattaneen arvonlisäkertymää nettona 9,3%.

Pablo Garriga ja Dario Tortarolo [2] tutkivat vastaavasti Buenos Airesissa toteutettua muutosta, jossa suurille yrityksille asetettiin velvollisuus pidättää ennakkoon kauppakumppaneiden veroja. Muutos vaikuttaa kauppakumppaneihin kahdella tavalla. Ennakkopidätysten myötä firmoilla on vähemmän tuloja, joita piilottaa verottajalta. Toisaalta veroviranomaiset ovat aikaisempaa tietoisempia firman toimista, mikä lisää verorikosten paljastumisen riskiä. Tutkijat arvioivat, että veronkantovelvollisiksi asetettujen yritysten kumppanit raportoivat 5,8% suurempia liikevaihtoja suhteessa verrokkiryhmään.

Nämä kaksi tutkimusta koskevat kuitenkin alueita, joiden verovalvonta on kattavuudeltaan pienempää kuin Suomessa. Onko mahdollista, että veroprosentin osalta neutraali uudistus kasvattaisi verokertymää myös kotimaassa?

Useissa Euroopan maissa on käytössä käänteinen arvonlisävelvollisuus toimialoilla, joilla verovilpin riskit ovat kohonneita. Suomessa käänteinen ALV on otettu käyttöön rakennusalalla vuonna 2011 sekä romukaupassa vuonna 2015. Taloustieteellistä tutkimusta muutosten vaikutuksista ei kuitenkaan ole.

”Normaali” menettely perustuu siihen, että myyjä tilittää arvonlisäveron. Jos ostaja on yritys, se voi vähentää tuotantokuluihin sisältyneet arvonlisäverot omista veroistaan. Järjestelmä estää kaksinkertaisen verotuksen, mutta on altis väärinkäytölle.

Vilpillinen yritys voi esimerkiksi harjoittaa ristiinmyyntiä, eli sisällyttää ALV:n myyntihintaan, mutta jättää veron tilittämättä. Kun ostaja vähentää kyseisen veron omasta ilmoituksestaan, se jää kokonaan keräämättä.

Käänteinen ALV nimensä mukaisesti siirtää verovastuun ostajalle. Myyjä siis kauppaa tavaran tai palvelun verottomana ja ostaja tilittää veron eteenpäin. Saksassa menettelyn on todettu vähentävän verovilppiä [3]. Suomen osalta vaikutusten arviointi on tällä hetkellä meneillään VATT:issa.

Lähteet:

[1] Naritomi, Joana. 2019. "Consumers as Tax Auditors." American Economic Review, 109 (9): 3031-72.

[2] Tortarolo, Dario and Garriga, Pablo, (2022), Firms as tax collectors, No W22/44, IFS Working Papers.

[3] Buettner, T., Tassi, A. VAT fraud and reverse charge: empirical evidence from VAT return data. Int Tax Public Finance 30, 849–878 (2023).

Blogi Blogit Blogit VATT arvonlisävero harmaa talous kannustavuus kannustimet veronkierto veropolitiikka verosuunnittelu verotus verouudistukset