Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Harjoittelijablogi: Voiko verojen keräämistä innovoida?

24.10.2023 Blogi Juho Junttila

Voivatko verotulot muuttua vain vaihtamalla tahoa, joka ne tilittää? Kyllä, kertovat kansainväliset kokeilut liittyen arvolisäveroon. Myös sillä, miten verotetaan, voi olla merkitystä, kirjoittaa Yritystoiminnan verotus ja sääntely -tutkimusteemassa korkeakouluharjoittelijana työskennellyt Juho Junttila.

Henkilökuva

Nykyisenkaltainen arvonlisäverojärjestelmä on ollut käytössä Suomessa lähes kolmekymmentä vuotta. Järjestelmän etuna on, että tuotantoketjun jokaisesta vaiheesta tilitetään veroa. Samaan aikaan elinkeinonharjoittajia kannustetaan pyytämään ja säilyttämään kuitteja, sillä niitä voidaan tarvita verovähennysten hyväksyttämiseksi. 

Informaatioketjun luominen rajoittaa halukkuutta ryhtyä veronkiertoon. Tästä huolimatta ALV-verovaje säilyy jatkuvana haasteena niin Suomessa kuin maailmallakin. Kuinka verojen tilittämistä voitaisiin parantaa kustannustehokkaasti? 

Yksi kulutuksen verottamisen haasteista on, että kuluttajille kohdistuvaa myyntiä on vaikeaa valvoa. Jos kuluttaja ei kaipaa liiketapahtumasta kuittia, veroviranomainen toimii myyjän tuottamien tietojen varassa. Tämä mahdollistaa verojen kiertämisen.

Vuonna 2007 São Paolon osavaltio Brasiliassa otti käyttöön järjestelmän, joka palkitsi kuluttajia, jotka vaativat ostosten kuitin toimittamista veroviranomaisille. The Nota Fiscal Paulista  -ohjelman (NFP) myötä asiakkaat saivat mahdollisuuden liittää ostotapahtuman yhteydessä kuittiin sosiaaliturvanumeronsa. Kun kuitti toimitettiin veroviranomaiselle, kuluttaja sai pieniä verovähennyksiä sitä vastaan. Lisäksi kuluttajille jaettiin lottokuponkeja kuittien kokonaissumman perusteella. Omia kuitteja, kuten myös mahdollisia lottovoittoja, saattoi tarkastella verottajan verkkopalvelusta.

Uusien kannustimien ansiosta myös yksityishenkilöt alkoivat seuraamaan, tilittävätkö yritykset arvonlisäveronsa. Jos kuitti ei päätynyt perille, verkkopalvelu mahdollisti valituksen tekemisen viranomaisille. Joana Naritomin tutkimuksen [1] perusteella ohjelman vaikutukset olivat positiivisia. Naritomi arvioi ohjelman kasvattaneen arvonlisäkertymää nettona 9,3%.

Pablo Garriga ja Dario Tortarolo [2] tutkivat vastaavasti Buenos Airesissa toteutettua muutosta, jossa suurille yrityksille asetettiin velvollisuus pidättää ennakkoon kauppakumppaneiden veroja. Muutos vaikuttaa kauppakumppaneihin kahdella tavalla. Ennakkopidätysten myötä firmoilla on vähemmän tuloja, joita piilottaa verottajalta. Toisaalta veroviranomaiset ovat aikaisempaa tietoisempia firman toimista, mikä lisää verorikosten paljastumisen riskiä. Tutkijat arvioivat, että veronkantovelvollisiksi asetettujen yritysten kumppanit raportoivat 5,8% suurempia liikevaihtoja suhteessa verrokkiryhmään.

Nämä kaksi tutkimusta koskevat kuitenkin alueita, joiden verovalvonta on kattavuudeltaan pienempää kuin Suomessa. Onko mahdollista, että veroprosentin osalta neutraali uudistus kasvattaisi verokertymää myös kotimaassa?

Useissa Euroopan maissa on käytössä käänteinen arvonlisävelvollisuus toimialoilla, joilla verovilpin riskit ovat kohonneita. Suomessa käänteinen ALV on otettu käyttöön rakennusalalla vuonna 2011 sekä romukaupassa vuonna 2015. Taloustieteellistä tutkimusta muutosten vaikutuksista ei kuitenkaan ole.

”Normaali” menettely perustuu siihen, että myyjä tilittää arvonlisäveron. Jos ostaja on yritys, se voi vähentää tuotantokuluihin sisältyneet arvonlisäverot omista veroistaan. Järjestelmä estää kaksinkertaisen verotuksen, mutta on altis väärinkäytölle.

Vilpillinen yritys voi esimerkiksi harjoittaa ristiinmyyntiä, eli sisällyttää ALV:n myyntihintaan, mutta jättää veron tilittämättä. Kun ostaja vähentää kyseisen veron omasta ilmoituksestaan, se jää kokonaan keräämättä.

Käänteinen ALV nimensä mukaisesti siirtää verovastuun ostajalle. Myyjä siis kauppaa tavaran tai palvelun verottomana ja ostaja tilittää veron eteenpäin. Saksassa menettelyn on todettu vähentävän verovilppiä [3]. Suomen osalta vaikutusten arviointi on tällä hetkellä meneillään VATT:issa.

Lähteet:

[1] Naritomi, Joana. 2019. "Consumers as Tax Auditors." American Economic Review, 109 (9): 3031-72.

[2] Tortarolo, Dario and Garriga, Pablo, (2022), Firms as tax collectors, No W22/44, IFS Working Papers.

[3] Buettner, T., Tassi, A. VAT fraud and reverse charge: empirical evidence from VAT return data. Int Tax Public Finance 30, 849–878 (2023).

Blogi Blogit Blogit VATT arvonlisävero harmaa talous kannustavuus kannustimet veronkierto veropolitiikka verosuunnittelu verotus verouudistukset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot