Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Harjoittelijablogi: Syvemmälle ympäristötaloustieteeseen

30.8.2023 Blogi Saara Sumu

Mitkä ovat kustannustehokkaimmat tavat tukea liikenteen sähköistymistä? Muun muassa tämän kysymyksen parissa työskenteli VATT:ssa energia-, ilmasto ja ympäristöpolitiikan korkeakouluharjoittelija Saara Sumu.

Saara Sumu

Aloitan syksyllä toisen vuoden maisteriopinnot taloustieteen tutkinto-ohjelmassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Opinnoissani olen painottanut ympäristötaloustiedettä, sillä haluan valmistuttuani tehdä töitä ilmastokriisin ja luontokadon ehkäisemisen parissa ja näen taloustieteellä olevan paljon annettavaa aikamme suurten ongelmien ratkaisemisessa. Siksi harjoittelupaikka VATT:ssa energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tutkimustiimissä tuntui lottovoitolta.  

Kesän aikana pääsin tekemään monipuolisesti töitä hankkeessa, jossa tutkimme sähköautojen latausinfratukien vaikutuksia henkilöliikenteen sähköistymiseen ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin.  

Työtehtäviini kuului muun muassa empiirisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen loppuraporttia varten, löydösten esitteleminen ministeriöiden edustajille, kuvaileva tilastollinen analyysi ja graafien piirtäminen sekä liikenteen sähköistämisen kannalta olennaisen regulaation ja politiikkatoimien kartoittaminen.  

Harjoittelu oli sopiva yhdistelmä kirjoittamista ja datan käsittelyä sekä ennen kaikkea taloustieteen menetelmien ymmärtämistä. Oli myös mielenkiintoista päästä osallistumaan valtioneuvoston koordinoimaan tutkimushankkeeseen ja työskennellä yhdessä esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden ja Energiaviraston virkamiesten kanssa.  

Tilastojen käsittelyn, numeerisen analyysin ja tieteellisen kirjoittamisen ohella opin paljon siitä, miltä liikenteen sähköistyminen näyttää taloustieteilijän näkökulmasta. Mitkä ovat kustannustehokkaimmat tavat tukea liikenteen sähköistymistä? Onko perusteltua käyttää suuria summia julkista rahaa kuluttajien suoraan tukemiseen, vai saataisiinko sama vaikutus aikaan pienemmällä budjetilla tukemalla latausinfran rakentamista?  

Empiirisen tutkimuksen valossa voi todeta, että julkisen latausinfran tukeminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin suorat tuet kuluttajille. Monissa maissa julkisia tukia on suunnattu liikaa kuluttajille, ja merkittäviä kustannussäästöjä olisi saavutettu uudelleenkohdentamalla tukea kuluttajilta latausinfran rakentamiseen.  

Tämä johtuu niin sanotuista epäsuorista verkostovaikutuksista: latausasemien rakentaminen edesauttaa sähköautojen lisääntymistä, kun latauksen saatavuus ei enää muodostu pullonkaulaksi. Sähköautojen määrän lisääntyminen puolestaan lisää latauspalveluiden tarjontaa, mikä edelleen lisää sähköautojen määrää. Epäsuorat verkostovaikutukset ovat toki läsnä myös kuluttajapuolelle suunnatuissa tuissa, mutta latausinfran tukemisessa niiden rooli korostuu.  

Toisaalta sähköautoilun tukeminen on tärkeintä sähköistymisen alkuvaiheessa, kun verkostovaikutusten aikaansaama positiivinen kierre ei ole vielä lähtenyt liikkeelle. Julkisilla tuilla voidaan tällöin ratkaista klassinen muna–kana-ongelma, jossa kuluttajat eivät vaihda sähköautoon ennen latausinfran riittävää kehittymistä ja latauspalveluiden tarjoaminen ei ole kannattavaa liiketoimintaa ennen kuin tietty osuus autoista vaatii latausta.  

Koska sähköautojen ja latauspisteiden määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa, on mielestäni perusteltua kysyä, olisiko julkista rahaa viisaampi kohdentaa kulkutavan muutokseen eikä niinkään käyttövoiman muutokseen. Toisin sanoen tuettaisiin sähköisen yksityisautoilun sijaan julkista ja kevyttä liikennettä sekä yhteiskäyttöautoja, autojen vuokrausta ja muita vastaavia ratkaisuja, joihin digitalisaatio tarjoaa yhä paremmat mahdollisuudet.  

Ajattelen, että olisi tärkeää niin valtiontalouden kuin ympäristönkin kannalta välttää tukien valumista niille kuluttajille, joille oma auto ei ole välttämätön tai jotka hankkisivat sähköauton myös ilman julkista tukea. Jälkimmäisessä tilanteessa tuella ei saada aikaan lisäpäästövähennyksiä, vaikka se rasittaa valtiontaloutta siinä missä muutkin menot. 

Kokonaisuudessaan VATT:n harjoittelu oli erinomainen mahdollisuus syventää taloustieteen osaamista ja perehtyä itseäni eniten kiinnostaviin taloustieteen osa-alueisiin. Koen, että minulla on harjoittelun jälkeen entistä paremmat valmiudet jatkaa taloustieteen opintoja ja löytää tulevaisuudessa työtehtäviä, jotka vastaavat arvojani ja mielenkiinnon kohteitani. 

Blogi Blogit liikenne valtiontuki ympäristötaloustiede
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot