Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Datahuone: Suurituloisimmat kotitaloudet käyttävät moninkertaisesti enemmän sähköä kuin pienituloiset

16.12.2022 Tiedote

Asuntokunnat, joiden bruttotulot ylittävät 100 000 euroa, käyttävät keskimäärin viisi ja puoli kertaa enemmän sähköä kuin vähiten, alle 10 000 euroa, ansaitsevat asuntokunnat. Niinpä myös valtion tukitoimet, kuten arvonlisäveron alentaminen, kohdistuvat pääosin hyvätuloisiin asuntokuntiin. Tiedot perustuvat ensimmäistä kertaa käyttöön saatuihin Fingridin Datahubin käyttöpaikkakohtaisiin tietoihin sähkönkäytöstä, jotka on yhdistetty Tilastokeskukselta saatuihin asuntokuntien taustatietoihin.

Omakotitaloja talvimaisemassa

Keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen seurauksena Eurooppa on ajautunut ennennäkemättömään energiakriisiin, jonka vaikutukset tuntuvat nyt kuluttajilla myös Suomessa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone selvitti erilaisten asuntokuntien sähkönkulutuksen ja sen yhteyden hallituksen päättämiin tukitoimiin. 

Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat samassa asunnossa tai osoitteessa. Heidän nimissään olevien sähkösopimusten kulutustiedot on laskettu yhteen (sisältäen esimerkiksi myös mahdollisen  kesämökin sähkönkulutuksen). Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia.

Analyysin ovat laatineet Datahuoneen energia- ja ympäristöryhmän jäsenet Lassi Ahlvik, Sara Alhola, Theo Blauberg, Henna Laasonen, Matti Liski, Mari Mattila, Oskari Nokso-Koivisto, Olli Malinen, Max Toikka, Antti Valkonen ja Iivo Vehviläinen. Heistä Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen toimi tämän selvityksen tekijäryhmän vetäjänä.

Rekisteritiedot ensi kertaa kattavasti käytössä

Edellä mainittu Datahuoneen energiaan ja ympäristöön keskittyvä tutkimusryhmä on päässyt ensimmäistä kertaa hyödyntämään keväällä käynnistyneeseen Fingridin Datahubiin kerättäviä tietoja kaikkien suomalaisten sähkönkulutuksesta. Datahuoneen järjestely mahdollistaa tämän tiedon yhdistämisen muihin taustatietoihin, esimerkiksi tulotietoihin.

”Datahuoneen analyysi vahvistaa käsityksen, että paljon tienaavat kotitaloudet käyttävät sähköä enemmän kuin pienituloiset. Yllättävää on, miten suuria erot kulutuksessa ovat”, kertoo tutkijaryhmän vetäjä, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen.

”Hallituksen päättämät tuet kotitalouksien sähkölaskujen suitsimiseksi ovat sitä suuremmat, mitä enemmän sähköä käyttää. Datan perusteella valtaosa tuesta suuntautuu pääasiassa hyvätuloisille kotitalouksille, kannustaen samalla varakkaita jopa nykyistä suurempaan sähkön käyttöön. Toisaalta pienituloisille tuet eivät välttämättä ole riittäviä, erityisesti kun kulutus talvea kohti kasvaa”, jatkaa Vehviläinen. 

Suomessa kotitalouksien sähkölaskujen tukitoimia ovat arvonlisäveron määräaikainen alentaminen sekä verotuksessa tehtävä sähkövähennys tai vähennykselle vaihtoehtoinen sähkötuki.
 
Sähkönkulutus tuloluokittain Kuvaaja 1.  Asuntokuntien sähkönkäyttö käyttö tuloluokittain. Tiedot perustuvat lokakuun 2022 aineistoon ja laskun maksajan asuntokuntaan. 

”Tietoaineistojen yhdistäminen antaa Suomelle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää energiakriisin vaikutuksia kaikkiin kuluttajiin ja arvioida ennalta erilaisten tukitoimien tarvetta ja kohdentumista”, Vehviläinen summaa. 

Korkeampi sähkönkulutus on yhteydessä bruttotulojen lisäksi suurempaan asuntokunnan kokoon, sähkösopimusten määrään (esim. kesämökki, asunto jne.) sekä siihen missä asunnot sijaitsevat. Erityisesti analyysi osoittaa, että suuri sähkönkulutus on vahvasti yhteydessä sähköstä riippuvaiseen lämmitysjärjestelmään. 

Asuntokunnat, joiden asunnon lämmitys riippuu sähköstä käyttävät moninkertaisesti sähköä niihin asuntokuntiin verrattuna, joiden lämmitysjärjestelmä toimii muulla kuin sähköllä, esimerkiksi kaukolämmöllä. Datahuoneella on toistaiseksi ollut pääsy syyskuun ja lokakuun 2022 kuukausitason tietoihin, tarkentavia tietoja alkaneelta lämmityskaudelta saadaan myöhemmin.
 
Sähkönkulutus tuloluokittain Kuvaaja 2. Sähkön kulutus tuloluokittain sen mukaan onko asuntokunnan lämmitysjärjestelmä riippuvainen sähköstä. Tiedot perustuvat lokakuun 2022 aineistoon.

 

Lisätietoja: 
vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen, Aalto-yliopisto, [email protected], +358 50 345 3705

Datahuone
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin rekisteriaineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta.

Lisää kuvaajia, kuvaajien csv-taulukot sekä kuvaajien uudet päivitykset löytyvät verkkokansiosta.

Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com
 

Henna Laasonen
Datahuone Tiedote Uutiset ja tiedotteet energia energia- ja ilmastopolitiikka energiamarkkinat energian hinta energiapolitiikka
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot