Alueellistamisella ei saavuteta toivottuja taloudellisia vaikutuksia
Valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen. Alueellistaminen ei näytä vaikuttavan yritysten määrään, yksityisiin työpaikkoihin, tuloihin tai asuntojen hintoihin. Näin arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Heikki Pursiainen, joka on selvittänyt alueellistamisen taloudellisia vaikutuksia.
Selvityksessä ei havaittu valtion työpaikkojen lisäävän yksityisiä työpaikkoja. Sen sijaan mahdollisuutta, että valtion työpaikat syrjäyttäisivät yksityisiä työpaikkoja, ei voitu sulkea pois. Yksityisiä työpaikkoja vastaavat tarkastelut tehtiin myös yritysten lukumäärälle, tuloille ja asuntojen hinnoille. Mitään näyttöä valtion työpaikkojen vaikutuksesta myöskään näihin ei saatu.
Valtion työpaikkojen sijoittamisella ei siis näyttäisi olevan vaikutuksia aluetalouteen. Myös alan kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että aluepoliittisilla toimenpiteillä ei useinkaan saada aikaan haluttuja vaikutuksia ainakaan kustannustehokkaasti. Toisaalta politiikkatoimenpiteiden vaikutusten havaitseminen on erittäin vaikeaa. Selvityksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että jos alueellistamista halutaan perustella myönteisillä aluevaikutuksilla, vaikutusten olemassaolo pitää osoittaa huomattavasti nykyistä huolellisemmin.
Vuosien 2001–2011 aikana valtion työpaikkoja on alueellistettu noin 4000:n henkilötyövuoden edestä. Määrä on noin 3 % valtion kaikista työpaikoista. Samanaikaisesti valtion työpaikkojen määrä kokonaisuutena on vähentynyt merkittävästi. Valtion työpaikkojen määrä on siis muuttunut viime vuosina muistakin kuin alueellistamiseen liittyvistä syistä. Tämän vuoksi VATT:in selvityksessä tarkasteltiin pelkän alueellistamisen sijasta valtion työpaikkojen sijoittamisen vaikutuksia yleensä.
Alueellistamisella tarkoitetaan valtion toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Sillä tavoitellaan joko suoria kustannussäästöjä tai laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä. Suoria kustannussäästöjä syntyy, jos toiminto on halvempaa järjestää pääkaupunkiseudun ulkopuolella alhaisemmasta kustannustasosta johtuen. Laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä voi syntyä, jos alueellistaminen lisää kohdealueen taloudellista aktiviteettia huomattavasti enemmän kuin se vähentää sitä lähtöalueella.
Selvitys koskee vuosia 2001–2010 ja tarkasteltavana alueena on kunta. Keskeisenä tarkastelukohteena oli valtion työpaikkojen määrän vaikutus yksityisen sektorin työpaikkojen määrään kunnan alueella.
Julkaisu:
Alueellistamisen taloudelliset vaikutukset
VATT Valmisteluraportit 14
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
aluepolitiikka
kustannus-hyötyanalyysi
politiikkatoimenpiteet
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
