Energiatukiin jo yli puoli miljardia euroa vuodessa
19.12.2016 Blogi Marita Laukkanen, Kimmo Ollikka, Saara Tamminen
Valtion yrityksille maksaman tukipotin painotus on viime vuosina siirtynyt energiatukiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukien kustannuksella.
Lähteet: Vuodet 2013-2015 Energiavirasto, TEM, Tulli. Vuosien 2016-2017 tiedot ovat arviomäärärahoja vuosien 2016-2017 talousarvioesityksistä.
Erilaisiin suoriin energiatukiin varattiin vuoden 2016 talousarviossa puoli miljardia euroa – reippaasti yli tutkimus- ja kehitystukiin varatun 329 miljoonan euron määrärahan. Vuoden 2017 talousarviossa energiatuet ylittävät jo 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehittämistukien jäädessä 275 miljoonaan euroon.
Energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan vuosittain yli 200 miljoonan euron energiaveronpalautuksella sekä vuodesta 2017 alkaen reilun 40 miljoonan euron päästökauppatuella. Näiden suorien, valtion menomomentilla näkyvien yritystukien lisäksi teollisuuden sähkölaskua alennetaan palvelujen ja kaupan yrityksiä alhaisemmalla verokannalla, joka muodosti vuosina 2012-2014 noin 400 miljoonan euron vuosittaisen verotuen.
Kun tukisummat eivät ole ihan mitättömiä, on tietysti kiinnostavaa kysyä, mitä tuilla saadaan aikaiseksi. VATT:n tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin teollisuuden energiaveronpalautusten yhteyttä yritysten menestykseen useiden kilpailukyvyn mittareiden valossa. Tutkimus perustuu yksityiskohtaisiin tietoihin kaikista energiaveronpalautusten piiriin kuuluneista yrityksistä 2010–2014.
Teollisuuden energiaveronpalautus ei lisää vientiä eikä työpaikkoja
VATT:n analyysissä tarkasteltavana oli kaikkiaan seitsemän erilaista kilpailukyvyn mittaria: tuottavuus, viennin arvo, työllisten määrä, liikevaihto, nettovoittomarginaali, pääoman tuottoaste ja viennin osuus liikevaihdosta. Tilastollisessa analyysissä ei löydetty yhteyttä energiaveronpalautusten ja kilpailukyvyn mittareiden välillä. Tutkimus kattoi yli 180 energiaveropalautuksia saanutta yritystä ja tarkasteli niiden menestystä vuodesta 2005 vuoteen 2014.
Tutkimuksen perusteella energiaveronpalautuksilla ei tavoiteta tuelle asetettuja tavoitteita – palautuksilla ei ole yhteyttä yritysten menestykseen tai sen puutteeseen.
Tutkimuksen perusteella energiaveropalautukset voivat myös vääristää kilpailua, sillä ne kohdentuvat valikoiduille toimialoille ja vain suurimmille yrityksille toimialojen sisällä. Kun suuryritykset voivat saada takaisin yli 80 prosenttia maksamistaan energiaveroista, samojen toimialojen pienten yritysten palautusprosentit jäävät huomattavasti pienemmiksi tai peräti nollaan. Paperi-, kemian- ja metalliteollisuuden yritykset saavat kokonaisuudessaan liki 85 prosenttia kaikista palautuksista. Suuri osa palautuksia saaneista on kansainvälisiä suuryrityksiä.
Kotimainen keskustelu runsaasti energiaa käyttävän teollisuuden menestyksen tekijöistä on syksyn mittaan pyörinyt kapeasti teollisuuden energiakustannusten ympärillä. Teollisuuden laskelmissa suorat energiatuet on jyvitetty sähkölaskuun ja nostettu merkittäväksi kustannuskilpailukykytekijäksi. Teollisuuden tarkastelu kuitenkin koskee vain kolmea esimerkkiyritystä, jotka kuuluvat Suomen suurimpiin energiankäyttäjiin ja saavat käytännössä harvoille ja valituille osuvan, suurimman mahdollisen 85 prosentin palautuksen.
Yleisesti ottaen kustannukset kuitenkin selittävät kansainvälisten tutkimusten mukaan vain pienen osan yritysten menestyksestä. Menestykseen vaikuttavat yhtäaikaisesti useat yritys-, sektori- ja maakohtaiset tekijät, joista yritystason tekijät ovat kaikista tärkeimmät. Yritysten kilpailukykyä on tämän takia tutkittava empiirisesti menetelmin, jossa eri tekijöiden vaikutukset kilpailukyvyn mittareihin voidaan eritellä toisistaan.
Innovaatioyhteiskunta perustuu tutkimukseen ja kehittämiseen sekä osaavaan työvoimaan
Tuottavuuskehityksen ja pitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi yritystuilla tulisi pyrkiä edistämään talouden uusiutumista. Yritystukien painotuksen voidaan kuitenkin katsoa viime vuosina siirtyneen innovaatiota luovasta olemassa olevaa yritysrakennetta säilyttävään suuntaan.
Innovaatioyhteiskunta perustuu tutkimukseen ja kehittämiseen sekä osaavaan työvoimaan. On syytä huoleen, kun yritystukien painotus siirtyy tutkimus- ja kehityspanostuksista muihin yritystukiin ja soppaa vielä höystetään koulutusleikkauksilla.
Vielä enemmän on syytä huoleen, kun yritystuilla ei saavuteta edes lyhyellä aikavälillä niille asetettuja tavoitteita vaan lisäykset vientiin ja työpaikkoihin jäävät puuttumaan. Ylipäätään julkisten varojen käyttö vain tiettyjen vientitoimialojen ja sielläkin vain suurimpien yritysten tukemiseen häiritsee markkinakilpailua ja jarruttaa talouden uudistumista. Elämme aikaa, jossa kaivataan uusia vientimenestystarinoita. Niiden lähdettä on vaikeaa ennustaa etukäteen.
Kimmo Ollikka
Marita Laukkanen
Saara Tamminen
Blogi
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energiaverotus
kilpailukyky
teollisuus
tutkimus&kehitys
verotuet
verotus
verouudistukset
yritykset
yritysten kilpailukyky
yritystuet
