Asumistuki ja vuokrataso
20.10.2016 Blog Essi Eerola
Asumistuki on puhuttanut julkisuudessa kuluvan syksyn aikana. Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin asumistukimenojen kasvu johtuu vuokrien noususta.
Asumistuki on puhuttanut julkisuudessa kuluvan syksyn aikana. Pääsyy on se, että asumistukimenot ovat kasvaneet voimakkaasti. Kasvun seurauksena asumistukeen on taas ehdotettu erilaisia remontteja. Esimerkiksi Kelan pääjohtaja Hyssälä ehdottaa asumistuen siirtämistä osittain kunnille ja asumisesta vastaavan ministeri Tiilikaisen mukaan asumistukeen kaavaillaan neliövuokraleikkuria.
Usein keskustelussa arvioidaan, että menojen kasvu on seurausta vuokratason noususta. Erilaiset tukimuodot toki heijastuvat vuokratasoon erityisesti, jos vuokra-asuntojen tarjonta ei reagoi kasvaneeseen kysyntään. Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin nyt havaittu asumistukimenojen kasvu johtuu vuokratason noususta ja missä määrin muista tekijöistä. Tällä kertaa muita epäilyksen alaisia ovat ainakin vuonna 2015 käyttöön otettu 300 euron suojaosa, työttömyyden kasvu sekä vuoden 2015 alussa tehty asumistukiuudistus.
Kun asumistukijärjestelmää uudistettiin vuoden 2015 alussa, yhtenä tavoitteena oli järjestelmän yksinkertaistaminen. Lisäksi uudessa järjestelmässä tuen suuruus riippuu vähemmän omasta asumispäätöksestä kuin aikaisemmin. Ennen uudistusta esimerkiksi yksin asuva yleiseen asumistukeen oikeutettu sai vuoden 1995 jälkeen rakennettuun 37 neliön asuntoon suuremman asumistuen kuin vuotta aiemmin rakennettuun ja pienempään asuntoon, vaikka molemmissa oli yhtä suuri vuokra.
Uudistuksen jälkeen yksin asuva saa Helsingissä yleistä asumistukea korkeintaan 508 euron kuukausivuokraan riippumatta siitä, minkälainen asunto on. Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten yksiöiden keskineliövuokrat vaihtelivat Helsingissä 18,23 euron (Helsinki 4) ja 24,79 euron välillä (Helsinki 1). Tästä päätellen yli 27 neliön kokoisissa asunnoissa vuokra on kaikilla Helsingin alueilla tyypillisesti korkeampi kuin 508 euron enimmäisasumismeno.
Kalliimpaan asuntoon muuttaminen Helsingin sisällä ei siis yleensä oikeuta isompaan asumistukeen. Asumistukea ei myöskään saa yhtään enempää, vaikka asunnon vuokra nousisi. Ainakin Helsingissä asumistukiuudistuksen jälkeen yleinen asumistuki on siis pikemminkin pienituloisille suunnattu tulotuki kuin asumiseen korvamerkitty tuki.
Asumistuen suuruus riippuu kuitenkin omista asumisvalinnoista tuen alueellisen porrastuksen takia. Suomi on jaettu neljään kuntaryhmään, ja siellä missä vuokrataso on korkeampi voi saada enemmän asumistukea. Voidaan tietenkin pitää perusteltuna antaa suurempi tuki siellä, missä on kalliimpaa asua. Mutta vuokratason mukaan maantieteellisesti porrastettu tuki lisää väistämättä kysyntää siellä, missä vuokrataso on korkeampi verrattuna tukeen, joka on samansuuruinen kaikkialla.
Ja vaikka asumistuki ei riippuisikaan millään tavalla saajan asumisvalinnoista, se voi tietysti silti heijastua vuokratasoon. Näin käy, jos tuen saajat käyttävät edes osan käytettävissä olevien tulojen kasvusta asumiseen eikä vuokra-asuntojen tarjonta ole täysin joustavaa. Mutta tämä ei tietenkään ole ainutlaatuista: Millä tahansa muullakin sosiaalietuudella tai veromuutoksella on samanlainen vaikutus. Kun käytettävissä olevat tulot muuttuvat, osa muutoksesta kanavoituu asumiskysyntään ja heijastuu vuokratasoon.
Essi Eerola
tutkimusjohtaja
[email protected]
Essi Eerola
Blog
Local public finance and provision of public services
Press release
households
housing
housing benefit
policy measures
rent
