Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua

11.1.2017 Tiedote

Suomen yritys- ja pääomatulojen verotus vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä suosimalla investointien rahoittamista velalla ja ohjaamalla investointikohteiden valintaa.

Tavoitteeksi tulisi Etlan ja VATT:n tuoreen raportin mukaan ottaa kohtuullisiin veroasteisiin perustuva yritys- ja pääomatuloverotus, joka vääristää yritysten ja näiden omistajien taloudellisia valintoja mahdollisimman vähän.    

Tutkimushankkeen tavoitteena oli analysoida Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen ongelmia sekä kehittämisvaihtoehtoja investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.

Nykyjärjestelmässä ongelmia, useita vaihtoehtoisia keinoja puuttua niihin

Tutkimuksen mukaan nykyinen yhteisöveromalli suosii investointien rahoittamista velalla, nostaa omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuottovaatimusta ja vääristää investointien kohdentumista suosien muun muassa raskaita koneinvestointeja.

Osinkoverotuksen ilmeisin ongelma on listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen veroasteen vaihtelu. Nykyiseen verojärjestelmään sisältyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on hyvin korkea, mistä seuraa joissakin tapauksissa liiankin voimakas kannuste kasvattaa nettovarallisuutta. Kannuste voi jarruttaa investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin.

Raportissa arvioidaan useita vaihtoehtoisia tapoja pienentää nykyisen järjestelmän kannusteongelmia. Keinot voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  • muutoksiin, jotka parantavat nykyjärjestelmää marginaalisesti (tappiontasausjärjestelmän laajentaminen ja poistojärjestelmän uudistaminen)
  • uudistusvaihtoehtoihin, jotka muuttavat järjestelmän perusrakenteita (oman pääoman vähennys, korkovähennyksestä luopuminen, jaetun voiton yhteisövero sekä erilaiset varausmallit).

ACE:n edut vahvempia kuin muiden vaihtoehtoisten mallien

Keskeisimpinä yhteisöveron perusrakenteita muuttavina malleina analysoidaan kahta kansainvälisessä keskustelussa paljon esillä ollutta järjestelmää.

Toisessa (ACE-vähennys) yritys voi vähentää oman pääoman laskennallisen kustannuksen, ja toisessa (CBIT-malli) velan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan. Kumpikin poistaa oman pääoman syrjimisen, mutta samalla kumpaankin on nähty myös liittyvän ongelmallisia kannusteita.

ACE-mallin käyttöönottaminen osana verotuottoneutraalia uudistusta edellyttäisi yhteisöverokannan nostamista, mikä voisi vähentää Suomen houkuttelevuutta monikansallisten yritysten ja näiden voittojen sijoittumispaikkana. CBIT-malli tarjoaisi mahdollisuuden verokannan alentamiseen, mutta toisaalta korkovähennyksen poistumisen myötä yritysten investointikannustin heikkenisi.

OECD:n ja EU:n komission aloitteet kansainvälisen verosuunnittelun vähentämiseksi pienentävät kilpailukykynäkökohtien painoarvoa tässä punninnassa. Jos ACE toteutetaan lisäksi siten, että vähennys koskee vain uutta omaa pääomaa, veronkorotustarve ja siitä seuraavat haitat jäävät pieniksi. Näistä syistä ja korostettaessa investointeja ja taloudellista tehokkuutta ACE-malli näyttää näistä vaihtoehdoista lupaavammalta.

Viron malli kallis, varaukset eivät ratkaisu ongelmiin

Selvityksessä tarkasteltiin myös Viron jaetun voiton yhteisöveroa ja erilaisia varausvaihtoehtoja.

Viron mallin kustannusneutraali toteutus edellyttäisi korkeaa yhteisöverokantaa. Koska malli suosii voittojen jättämistä yritykseen, se jarruttaisi pääomien uudelleenkohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin. Eri varausmallit keventäisivät verotusta jonkin verran, mutta eivät ratkaisisi nykyjärjestelmän kannusteongelmia.

Suositukset verotuksen tehokkuuden parantamiseksi

Raportti suosittelee listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tuottorajan laskemista lähemmäs markkinakorkoja. Muutos tervehdyttäisi järjestelmän kannusteita. Pääomatulojen verokantoja ei tulisi enää nostaa.

Yhteisöveron kehittämisvaihtoehdoista yksikään ei ole täysin ongelmaton. Järjestelmää voidaan hyvin kehittää myös nykymallin pohjalta. Tällöin tappiontasausmahdollisuuksia olisi perusteltua vahvistaa ja veropoistot saattaa vastaamaan pääoman todellista kulumista.

Jos yhteisöverokantojen lasku jatkuu, nykymallin jäljelle jäävien vääristymien haitat pienenevät vähitellen. Jos yhteisöverokantojen aleneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän Euroopassa, olisi perusteltua harkita siirtymistä ACE-malliin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus tulisi tällöin poistaa tai rajata hyvin pieneksi. Uudistus päättäisi velan suosimisen ja vahvistaisi kannustetta investoida.

Raportissa arvioidaan myös, että Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan verotukikokeilun tarjoamien negatiivisten kokemusten perusteella pysyvän verotuen käyttöönottaminen ei näyttäisi olevan perusteltua. Innovaatiotukien kehittämisponnistelut tulisi sen sijaan suunnata suoran tuen järjestelmään.

Tutkimusraportti:

Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2017

Lisätiedot:

Seppo Kari, tutkimusohjaaja, VATT, puh. 0295 519 419
Niku Määttänen, tutkimusjohtaja, Etla, puh. 041 545 6721

Aliisa Koivisto Jarkko Harju Olli Ropponen Seppo Kari Tuomas Matikka
Tiedote Tiedote Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous investoinnit investointikannustimet osinkoverotus pääomavero talouskasvu tutkimus&kehitys verokanta verosuunnittelu verotus verouudistukset yritykset yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot