Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Pitääkö ylintä tuloveroprosenttia laskea?

29.8.2017 Blogi Kaisa Kotakorpi ja Tuomas Matikka

Ansiotulojen ylin rajaveroprosentti ei Suomessa ole niin korkea, että sitä laskemalla saataisiin lisää verotuloja. Ylimmän tuloveroprosentin alentaminen ei siten ”rahoita itse itseään”, kirjoittavat Tuomas Matikka ja Kaisa Kotakorpi.

Kuva: Anssi Koskinen (rajattu) Kuva: Anssi Koskinen (rajattu)

Hyvätuloisten verotus on muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen noussut taas keskusteluun hallituksen budjettineuvotteluissa. Keskiössä on ollut väittely siitä, pitäisikö suurituloisten ns. solidaarisuusveron tulorajan alun perin kahden vuoden määräajaksi sovitun laskun (90 000 eurosta 72 300 euroon) jatkamista tulkita verojen kiristämisenä vai ei.

Tätä lähinnä semanttista keskustelua hyödyllisempää olisi miettiä, mitä ylimpien tulojen verotukselle pitäisi oikeastaan tehdä.

Hiljattain valmistuneessa tutkimuksessamme pohdimme tätä kysymystä. Tutkimuksessa arvioimme onko ansiotulojen ylin rajaveroprosentti valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan ylittäville tuloille niin korkea, että sitä laskemalla voisimme jopa saada lisää verotuloja ja siten parantaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Suomi kuuluu suurituloisten verotuksen osalta ”kärkimaiden” joukkoon, joten tämä kysymys voi olla Suomessa hyvinkin oleellinen. Arviomme mukaan ansiotulojen ylin rajaveroprosentti ei kuitenkaan ole niin korkea, että sitä laskemalla saataisiin lisää verotuloja. Eli ylimmän tuloveroprosentin alentaminen ei ”rahoita itse itseään”. Tästä näkökulmasta ylintä rajaveroprosenttia ei ole välttämätöntä laskea. Alla keskustelemme tästä tarkemmin.

Laskelmien taustalla oleva ajatuskulku lähtee siitä, että hyvin korkea rajaveroprosentti heikentää merkittävästi ihmisten kannustimia ansaita lisää tuloa tai raportoida ansaitsemiaan lisätuloja verottajalle. Tässä tapauksessa ylintä rajaveroastetta laskemalla voidaan saada lisää verotuloja, mikäli ihmiset alkavat ansaita merkittävästi lisää tuloa rajaveroprosentin laskun myötä. Verotulot alkavat kuitenkin jossain vaiheessa laskea mikäli veroastetta alennetaan vielä lisää. Tämä johtuu siitä, että veroprosentin laskiessa sen haitallinen vaikutus tuloihin alkaa vähentyä, ja samalla pienentynyt veroaste vähentää kerättyä verotuloa jo itsessään.

Tätä taloustieteellisestä kirjallisuudesta tuttua niin kutsuttua Laffer-käyrää (ks. kuva) hyväksikäyttämällä voidaan siis teoriassa määrittää sellainen ylimmän rajaveroprosentin taso (t*), joka maksimoi kerättävät ansioverotulot. Tätä veroastetta pienempi tai suurempi rajaveroprosentti siis pienentäisi verokertymää. Tämä maksimiverotulot tuottava veroprosentti on keskeinen tekijä veropolitiikan arvioinnin kannalta. Mikäli olemme ylittäneet verotulot maksimoivan ylimmän rajaveroprosentin, tulisi sitä laskea riippumatta poliittisista mieltymyksistä verotuksen ja tuloerojen suhteen. Tässä tapauksessa nimittäin kaikkien hyvinvointi paranisi: hyvätuloiset, ylimmän rajaveroprosentin piirissä olevat ansaitsisivat enemmän, mutta verotulot silti kasvaisivat. Tällöin voitaisiin vaikka alentaa veroja tai parantaa sosiaaliturvaa muiden veronmaksajien kohdalla ilman että kokonaisverokertymä pienenisi tai budjettialijäämä kasvaisi.

Verotulot maksimoivaa ylintä ansiotulon rajaveroprosenttia voidaan arvioida myös empiirisesti. Verotulot maksimoiva ylin rajaveroprosentti riippuu tulonjakauman muodosta ja veroportaiden sijainnista sekä siitä, kuinka herkästi ihmisten tulot reagoivat veroprosentin muutokseen, eli ns. tulon verojoustosta.

Suomen nykyinen ansiotulon ylin rajaveroprosentti ei ylitä verotulot maksimoivaa veroprosenttia.

Havaittuja tulonjakaumia sekä tutkimuskirjallisuudessa estimoituja verojoustoja hyödyntämällä laskimme, että Suomen nykyinen ansiotulon ylin rajaveroprosentti ei ylitä verotulot maksimoivaa veroprosenttia. On siis todennäköistä, että ylintä tuloveroprosenttia laskemalla menettäisimme verotuloja. Tällöin veronalennuksen hyvinvointivaikutus riippuisi siitä, kuinka paljon arvotamme eri tulotasoilla olevien henkilöiden hyvinvointia. Toisin sanoen ylimmän rajaveroprosentin alentaminen ei ole automaattisesti kaikkien hyvinvointia lisäävä politiikkatoimi.

Arviomme mukaan verotulot maksimoiva ansiotulojen ylin rajaveroprosentti on laskelmissa käytetyistä oletuksista riippuen noin 70–80 %, mikä on korkeampi kuin nykyinen noin 65 % (hyödykeverot huomioon ottaen). Olemme siis kuvassa esitetyllä Laffer-käyrällä todennäköisesti verotulot maksimoivan pisteen t* vasemmalla puolella, mutta emme välttämättä kovin kaukana siitä. Laskelmien yksityiskohdista kiinnostuneille tutkimuspaperimme viimeisin versio on luettavissa täällä. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Nordic Tax Journal -julkaisussa.

Lopuksi on syytä painottaa miten tätä laskuharjoitusta ei voida tulkita. Verotulot maksimoiva ylin tuloveroprosentti ei itsessään ole järkevä tavoite tai optimipiste johon pitäisi aktiivisesti pyrkiä. Julkisen vallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia, mikä on todennäköisesti eri asia kuin verotulojen maksimointi. Ei siis voida sanoa, että ylimmän rajaveroprosentin nostaminen verotulot maksimoivalle tasolle olisi yksiselitteisesti parasta mahdollista politiikkaa.

Kuva: Anssi Koskinen (rajattu)

Kaisa Kotakorpi Tuomas Matikka
Blogi Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote hyvinvointi julkinen talous optimaalinen verotus tuloverotus veropolitiikka verotettavan tulon jousto verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot