Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Perustulo ei vähentänyt halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin

2.4.2019 Tiedote

Perustulolla ei kokeilun ensimmäisenä vuonna ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen, eikä se näytä vähentäneen perustulon saajien halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin, todetaan VATT:n tutkijoiden raportissa.

Perustulosta on viime vuosina käyty Suomessa laajaa keskustelua, ja eri puolueet ovat esittäneet perustulomallejaan. Vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetussa laajassa perustulokokeilussa kokeiltiin mallia, jossa 2000 koeryhmään kuuluneelle henkilölle maksettiin kuukausittain veroton ja vastikkeeton 560 euron perustulo. Perustuloa saaneet valittiin satunnaisotannalla Kelan työttömyysetuutta marraskuussa 2016 saaneiden henkilöiden joukosta.

- Kokeilun toteutus onnistui hienosti. Satunnaistamisen ansiosta kokeilu voitiin arvioida rekisteritietoja hyödyntäen luotettavasti. Toivottavasti myös tuleva hallitus hyödyntää satunnaiskokeita sosiaaliturvan kehittämisessä, toteaa erikoistutkija Jouko Verho.

Perustulo ei saanut työllisyyttä nousuun

Nyt kokeillussa perustulomallissa koeryhmän saama etuus vastasi työttömyyden aikana verrokkiryhmän verojen jälkeistä työttömyysetuutta. Työllistyessään koeryhmä sai kuitenkin pitää sekä ansaitsemansa tulot että perustulon, jolloin heidän työllistymisveroasteensa laskivat suurimmillaan jopa 30 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi työllistyessään kahdentuhannen euron kuukausituloilla käteen jäävät tulot olivat verrokeille keskimäärin 1690 euroa ja perustulolla 2150 euroa. Taloudellinen kannuste työllistymiseen oli siis varsin merkittävä.

Koeryhmän esteet työllistyä vähenivät myös sitä kautta, että säännöllinen perustulo poisti kaikki työttömyysetuuden maksatukseen liittyvät epävarmuudet. Perustulon sai aina samana kuukauden päivänä ja samansuuruisena riippumatta muista tuloista.

Ensimmäisen vuoden rekisteriaineistojen perusteella kokeella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen.

- Missään käyttöön otettavassa perustulomallissa ei ole mahdollista lisätä työllistymisen taloudellisia kannusteita näin paljon, vaan perustulo verotettaisiin pois ansiotulojen kasvaessa. Tässä verrattain vaikeasti työllistyvässä kohderyhmässä avokätinen perustulo ei näytä olevan toimiva keino työllisyyden lisäämiseen, Verho arvioi.

Perustulon saajat osallistuivat vapaaehtoisesti työllisyyspalveluihin

Perustuloon sisältyy luonteensa vuoksi myös työllistymistä heikentäviä tekijöitä. Perustuloa saanut pystyi halutessaan välttämään kaikki työvoimahallinnon tarjoamat palvelut sekä työnhakijoille asettamat velvollisuudet. Mikäli näillä on positiivisia työllisyysvaikutuksia, niiden poistuminen voisi vähentää kokeilun työllisyysvaikutusta.

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus nostaa esille etenkin aktivoinnin uhan sekä moitittavasta käyttäytymisestä asetettujen karenssien työllisyyttä parantavat vaikutukset. Erityisen tehokkaaksi työllistämiskeinoksi ovat osoittautuneet työvoimavirkailijoiden kanssa toteutettavat henkilökohtaiset tapaamiset. Näiden elementtien poistuminen voisi heikentää kokeilun työllisyysvaikutusta, jos perustuloa saaneet poistuivat työvoimahallinnon palveluiden piiristä. Näin ei kuitenkaan laajamittaisesti tapahtunut.

- Työvoimahallinnon tarjoamat toimenpiteet eivät näiden tulosten valossa vaikuta kovinkaan epämiellyttäviltä. Perustuloryhmä osallistui niihin lähes samalla tavalla kuin muutkin, vaikka vastikkeeton perustulo tarjosi kaikki mahdollisuudet vältellä työnhaulle asetettuja velvoitteita, johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoo.

 

Perustulokokeilu toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana satunnaistetulla koeasetelmalla: koeryhmän 2000 henkilöä valittiin satunnaisotannalla Kelan työttömyysetuuksia marraskuussa 2016 saaneista.  Tutkimusaineisto koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen (ETK), TE-toimistojen, Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen (VRK) rekisteritiedoista.

Nyt julkaistu raportti on tehty yhteistyössä Kelan tutkimuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja VATT:n kanssa. Raportti koskee perustulokokeilun ensimmäistä vuotta 2017. Toisen vuoden tulosten analysointi alkaa vuotta 2018 koskevien rekisteriaineistojen valmistuttua, ja koko perustulokokeilua koskeva loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2020.

Tutkimus:
Kari Hämäläinen, Ohto Kanninen, Miska Simanainen, Jouko Verho: Perustulokokeilun ensimmäinen vuosi
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-234-6

Jouko Verho Kari Hämäläinen
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet perustulo satunnaistettu kenttäkoe sosiaalietuudet sosiaaliturva työttömyys työttömyysturva työvoiman kysyntä yhteiskunnalliset kokeilut
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot