Milloin veron voi vyöryttää eteenpäin?
17.10.2017 Blogi Tuukka Saarimaa
Taloustieteessä verotuksen kohtaannolla tarkoitetaan niitä tahoja, jotka viime kädessä kantavat verotuksen taloudellisen rasituksen. Joskus veron taloudellisen rasituksen kantavat ihan eri ihmiset kuin ne, jotka tilittävät veron valtiolle. Joskus taas ei.
Kuva: TaxRebate.org.uk
Mitä jos saisit postiluukustasi verohallinnon kirjeen, jossa sanotaan, että Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi joudut tästä eteenpäin maksamaan joka vuosi joulukuun 6. päivänä 1000 euroa juhlaveroa?
Ehkä soittaisit ihmeissäsi verohallintoon. Entä jos teen vähemmän töitä, joudunko silti maksamaan juhlaveron? Kyllä. Entä jos myyn nykyisen asuntoni ja muutan pienempään? Kyllä. Entä jos myyn sijoitusasuntoni ja sijoitan rahat osakkeisiin tai obligaatioihin? Kyllä, joudut silti maksamaan joka joulukuu 1000 euroa juhlaveroa.
Voit toki yrittää vierittää laskun jollekin toiselle. Ehkäpä yrität neuvotella työnantajasi kanssa itsellesi korkeamman palkan tai lähikauppiaan kanssa hinnanalennusta ruokaostoksistasi. Jos omistat sijoitusasunnon, yrität kenties korottaa sen vuokraa.
Mikään näistäkään vaihtoehdoista tuskin toimii. Jos työnantajallasi olisi varaa tai halua maksaa sinulle enemmän, hän olisi tehnyt sen jo. Kauppias tuskin alentaa hintoja sinun vuoksesi, eikä kuulosta uskottavalta sekään, että olet tähän asti perinyt asunnostasi alhaisempaa vuokraa kuin mitä markkinoilta saa.
Joutunet myöntämään, että juhlaveron rasitus lankeaa sinulle. Silti tämä asia on monille jokseenkin mahdotonta ymmärtää toisenlaisessa kontekstissa.
Kiinteistövero on juhlaveron kaltainen könttäsummavero. Sitä ei pääse pakoon.
Maahan (ja tietyissä olosuhteissa myös rakennukseen) kohdistuva kiinteistövero on nimittäin juhlaveron kaltainen könttäsummavero, jota ei pääse pakoon. Asian voi havainnollistaa yksittäisen vuokranantajan tapauksessa.
Verottaja lähettää vuokranantajalle tai talonyhtiölle laskun, jonka suuruus riippuu tontin verotusarvosta ja kunnan määräämästä veroprosentista. Tontin verotusarvo määritellään karkeasti ottaen lähialueiden tonttikauppojen perusteella, joten vuokranantaja ei voi vaikuttaa verotusarvoon eikä kiinteistöveron määrään.
Mitä tapahtuu, jos kunta korottaa tontin veroprosenttia niin, että vuokranantajan kiinteistövero ja sitä kautta yhtiövastike nousee 1000 euroa vuodessa? Kuten edellä, vuokranantaja voi yrittää vyöryttää nousun työnantajalleen, lähikauppiaalleen tai vuokralaiselleen. Mutta miksi tämä onnistuisi sen paremmin tässä kuin juhlaveron tapauksessa?
Voit kenties ajatella, että vuokranantajalla on pakotie: hän voi myydä asunnon. Jos ajattelit näin, ajattelit liian nopeasti. Vaikka vuokranantaja ei maksa yhtiövastiketta myynnin jälkeen, joutuu hän silti kantamaan korotuksen rasituksen. Tämä johtuu siitä, että kiinteistöveron korotus kapitalisoituu asunnon hintaan sitä alentaen.
Tämän huomaa asettumalla asunnonostajan saappaisiin. Kuvitellaan, että sinulle on tarjolla kaksi täysin samanlaista asuntoa, mutta joista toisessa vuotuinen yhtiövastike on kiinteistöveron takia 1000 euroa korkeampi. Asunnot ovat täsmälleen samanlaisia, joten niistä saatava bruttovuokratulo on sama. Bruttovuokra määräytyy vuokralaisten maksuhalukkuuden mukaan, eikä se voi olla erisuuruinen samanlaisissa asunnoissa.
Käsi sydämelle: maksaisitko asunnoista yhtä paljon? Tuskin. Toisen asunnon korkeampi yhtiövastike johtaa siihen, että asunnosta saatava nettotuotto on alempi. Jos näin on, olet valmis maksamaan tästä asunnosta vähemmän. Asunnon hinnan täytyy olla sen verran alhaisempi, että hinnanalennus kompensoi alemman tuoton. Asuntojen hintojen erotukseksi muodostuu yhtiövastikkeiden eli tässä tapauksessa kiinteistöverojen erotus.
Asunnon nykyinen omistaja kantaa kiinteistöveron korotuksen rasituksen, ei vuokralainen tai tuleva ostaja.
Tuukka Saarimaa
Blogi
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
asuminen
asuntomarkkinat
asuntopolitiikka
kiinteistövero
politiikkatoimenpiteet
verokohtaanto
verotus
