Essays on public economics
Paukkeri, Tuuli (2018-06-04)
Paukkeri, Tuuli
VATT Institute for Economic Research and Aalto University
04.06.2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-220-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-220-9
Tiivistelmä
Tämä väitöskirja koostuu neljästä julkistaloustieteen alaan kuuluvasta esseestä, jotka käsittelevät erinäisiä politiikkainstrumentteja ja niiden vaikutuksia pienituloisiin ja muilla tavoin haavoittuviin yksilöihin. Esseiden tavoite on vastata kysymykseen, kuinka hyvin nämä politiikkainstrumentit saavuttavat niiden eksplisiittiset tavoitteet. Ensimmäinen essee on väittelijän yksin kirjoittama, muut kolme on kirjoitettu yhteistyössä eri kirjoittajien kanssa.
Ensimmäisessä esseessä luon laajan katsauksen suomalaisten viimesijaisten sosiaalietuuksien, asumistuen ja toimeentulotuen, alikäyttöön. Esseessä käytetään kuvailevia menetelmiä yhdessä ainutlaatuisen, eri rekisteriaineistoista kootun aineiston kanssa. Muodostan niiden avulla useita tyyliteltyjä faktoja alikäytöstä ja tutkin, miten kohderyhmän tulodynamiikka vaikuttaa alikäyttöön ja tukien kohdentumiseen.
Toinen essee käsittelee informaation vaikutusta tukien alikäyttöön. Tutkimme suomalaisen takuueläkkeen voimaantulon yhteydessä vuonna 2011 toteutettua informaatiokampanjaa. Tutkimus osoittaa, että informaatiokirjeen ja hakulomakkeen saaminen postissa vaikutti merkittävästi tuen hakemisalttiuteen.
Kolmannessa esseessä tutkimme työnantajien työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksujen vaikutusta työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyyteen. Suomessa on käytössä maksuluokkamalli, jonka tulisi kasvattaa työnantajien kannustimia ehkäistä työntekijöidensä terveysongelmia ennalta. Käyttämämme empiirinen menetelmä sekä aineistomme tarkkuustaso mahdollistavat vakuutusmaksujen kausaalivaikutuksen tunnistamisen. Analyysimme perusteella maksuluokkamalli ei toimi tavoitellulla tavalla työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä.
Neljännessä esseessä käytämme teoriamallia tarkastellaksemme optimaalista verojen ja tulonsiirtojen rakennetta köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa. Muokkaamme tavallista optimiveromallia ottamaan huomioon kehittyvien maiden heikomman hallinnollisen kapasiteetin rajoittamalla veroinstrumentit lineaarisiksi. Tutkimus osoittaa, että veromallin tavoitefunktion vaihtaminen tyypillisestä hyvinvoinnin maksimoinnista kehitysmaiden tavoitteita paremmin kuvastavaan köyhyyden vähentämiseen vaikuttaa optimaalisiin vero- ja tulonsiirtosääntöihin.
Ensimmäisessä esseessä luon laajan katsauksen suomalaisten viimesijaisten sosiaalietuuksien, asumistuen ja toimeentulotuen, alikäyttöön. Esseessä käytetään kuvailevia menetelmiä yhdessä ainutlaatuisen, eri rekisteriaineistoista kootun aineiston kanssa. Muodostan niiden avulla useita tyyliteltyjä faktoja alikäytöstä ja tutkin, miten kohderyhmän tulodynamiikka vaikuttaa alikäyttöön ja tukien kohdentumiseen.
Toinen essee käsittelee informaation vaikutusta tukien alikäyttöön. Tutkimme suomalaisen takuueläkkeen voimaantulon yhteydessä vuonna 2011 toteutettua informaatiokampanjaa. Tutkimus osoittaa, että informaatiokirjeen ja hakulomakkeen saaminen postissa vaikutti merkittävästi tuen hakemisalttiuteen.
Kolmannessa esseessä tutkimme työnantajien työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksujen vaikutusta työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyyteen. Suomessa on käytössä maksuluokkamalli, jonka tulisi kasvattaa työnantajien kannustimia ehkäistä työntekijöidensä terveysongelmia ennalta. Käyttämämme empiirinen menetelmä sekä aineistomme tarkkuustaso mahdollistavat vakuutusmaksujen kausaalivaikutuksen tunnistamisen. Analyysimme perusteella maksuluokkamalli ei toimi tavoitellulla tavalla työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä.
Neljännessä esseessä käytämme teoriamallia tarkastellaksemme optimaalista verojen ja tulonsiirtojen rakennetta köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa. Muokkaamme tavallista optimiveromallia ottamaan huomioon kehittyvien maiden heikomman hallinnollisen kapasiteetin rajoittamalla veroinstrumentit lineaarisiksi. Tutkimus osoittaa, että veromallin tavoitefunktion vaihtaminen tyypillisestä hyvinvoinnin maksimoinnista kehitysmaiden tavoitteita paremmin kuvastavaan köyhyyden vähentämiseen vaikuttaa optimaalisiin vero- ja tulonsiirtosääntöihin.
Tutkimusteema
Social security, taxation and inequality
JEL
D03, D31, H21, H24, H32, H40, H53, H55, I38, J14, J26, O12
Avainsanat
social assistance, housing assistance, guarantee pension, take-up, disability pensions, experience rating, taxation, alikäyttö, asumistuki, maksuluokka, takuueläke, toimeentulotuki, työkyvyttömyyseläkkeet, verotus