Essays on behavioral responses to income taxes

Tekijät: Tuomas Matikka

Julkaisu: VATT Julkaisut 68

Päiväys: 3.12.2014

Tiivistelmä

Tämä väitöskirja sisältää johdantoluvun ja neljä itsenäistä empiiristä artikkelia verotuksen vaikutuksesta yksilöiden käyttäytymiseen. Johdantoluku esittelee verotuksen taloudellista tehokkuutta käsittelevää teoreettista kirjallisuutta. Lisäksi johdantoluvussa esitellään keskeisimmät empiiriset tulokset tuloverotuksen käyttäytymisvaikutuksista. Väitöskirjan kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät yrittäjien käyttäytymisvaikutuksia.

Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan yrittäjien tulonmuuntoa. Verokannustimista johtuva tulonmuunto vähentää verotuloja sekä heikentää verotuksen taloudellista tehokkuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksia. Uudistus kannusti listaamattomien osakeyhtiöiden omistajia maksamaan itselleen mieluummin palkkaa kuin nostamaan osinkoja. Tulosten perusteella verokannustimien muutos vaikutti selvästi omistajien käyttäytymiseen, ja tulonmuuntoaktiivisuus oli hyvin samanlaista eri omistajaryhmissä ja erilaisissa yhtiöissä. Lisäksi havaitaan, että verokannustimen koko vaikutti tulonmuuntoon palkka- ja osinkotulojen välillä.

Toisessa artikkelissa erotellaan tuloverotuksen aiheuttamat reaaliset käyttäytymisvaikutukset tulonmuunnon aiheuttamista vaikutuksista. Aikaisempien tutkimusten perusteella verotus vaikuttaa selvästi yrittäjien käyttäytymiseen. On kuitenkin epäselvää, kuinka suuri osuus kokonaisvaikutuksesta aiheutuu reaalitaloudellisista päätöksistä ja kuinka suuri osa verosuunnittelusta. Erilaisten käyttäytymisvaikutusten erottelu on tärkeää, sillä erilaiset tavat reagoida verokannustimiin vaikuttavat arvioihin verotuksen taloudellisesta tehokkuudesta. Artikkelissa tutkitaan listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien käyttäytymistä Suomessa. Tulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa verotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on selitettävissä tulonmuunnolla. Huomattava tulonmuuntovaikutus pienentää merkittävästi arviota verotuksen aiheuttamasta taloudellisesta tehokkuustappiosta.

Kolmannessa artikkelissa tutkitaan verotettavan tulon joustoa Suomessa. Verotettavan tulon jousto mittaa sitä, kuinka monta prosenttia veropohja muuttuu, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä osuus muuttuu yhden prosentin. Verotettavan tulon jouston avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida tuloverotuksen aiheuttamaa tehokkuustappiota. Korkeampi tuloveroaste voi esimerkiksi vähentää tehtyjä työtunteja sekä lisätä verosuunnittelua. Verotettavan tulon jousto huomioi eri kanavat, joilla tuloveroihin voidaan reagoida. Tutkimuksessa hyödynnetään kunnallisverotuksessa tapahtuneita muutoksia. Kunnallisverotus tarjoaa hyvän vertailuasetelman erilaisten henkilöiden välille, sillä kunnallisveroprosentti ei riipu henkilön tuloista. Lisäksi kunnallisveroprosentin muutokset muuttavat veroasteita kaikissa tuloluokissa. Tulosten perusteella verotettavan tulon jousto on Suomessa keskimäärin 0,27. Tuloveroprosentin vaikutus veropohjan kokoon on tilastollisesti merkitsevä, mutta tuloverotuksen aiheuttama taloudellinen tehokkuustappio on kuitenkin maltillinen. Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että työtunnit ja tuntipalkka reagoivat heikommin veroasteen muutoksiin kuin epäsäännölliset tulot, kuten luontoisedut ja verovähennysten määrä.

Neljännessä artikkelissa tarkastellaan käyttäytymisvaikutuksiin tai niiden puuttumiseen vaikuttavia tekijöitä. Viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella käyttäytymisvaikutuksiin liittyvät kitkatekijät, kuten jäykät työmarkkinat sekä epätietoisuus verosäännöistä ja -kannustimista, heikentävät veronmaksajien reagointia verokannustimiin. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten erityyppiset kitkatekijät selittävät havaittua käyttäytymistä, ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat havaitun käyttäytymisvaikutuksen kokoon ja muotoon. Tutkimuksessa vertaillaan erilaisten verokannustimien vaikutusta samankaltaisten tai samojen henkilöiden käyttäytymiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään paikallista ja tulojakauman muotoon perustuvaa estimointimenetelmää (nk. bunching -menetelmä). Menetelmällä saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista evidenssiä verokannustimien käyttäytymisvaikutuksista. Tulosten perusteella kitkatekijät vaikuttavat merkittävästi veronmaksajien käyttäytymiseen. Veronmaksajat eivät reagoi pieniin kannustimiin, mutta jos verokannustimet ovat merkittäviä sekä selkeitä ja helppo ymmärtää, niin käyttäytymisvaikutuksia havaitaan. Lisäksi havaitaan, että työmarkkinoihin liittyvät kitkatekijät heikentävät keskimääräisiä käyttäytymisvaikutuksia vaikka verokannustimet olisivat merkittäviäkin.
Keywords: income taxation, behavioural responses, individuals

Tutkimuksen pääteemat: Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako

Asiasanat:
kotitaloudet käyttäytymisvaikutukset tuloverotus yritykset

ISBN: 978-952-274-126-4 (nid.), 978-952-274-127-1 (PDF)