Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi (Valtiovarainministeriö)
Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi.
Lausunto valtiovarainministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11306/2024
Lausunnon diaarinumero: VATT/285/00.03.00/2026
Tässä lausunnossa arvioidaan hallituksen esityksen tuloverotuksen muutosehdotuksia. Lausunnossa keskitytään arvioimaan hallituksen esitystä tuloverotuksen keventämiseksi työtulovähennystä korottamalla.
Hallituksen esityksessä tuloverotusta kevennetään korottamalla ansiotuloverotuksen työtulovähennystä. Veronkevennys painottuu pieni- ja keskituloisiin tulonsaajiin. Kevennyksen suuruus koko hallituskaudella on 405 miljoonaa euroa, josta vuoden 2027 verotuksessa tehtävän kevennyksen osuus on noin 105 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 tuloverotukseen kohdistuu lisäksi 125 miljoonan euron lisäkevennys, mikä ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla työtulovähennystä.
Hallituksen esityksessä työtulovähennyksen korottamista perustellaan toimena, joka parantaa työnteon kannustimia. Työtulovähennyksen muutoksilla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan työn vastaanottamisen kannustimia keventämällä pieni- ja keskituloisten palkkatulon verotusta. Työllisyyden parantaminen työtulovähennystä korottamalla on kuitenkin haastavaa. Kuten esityksessä todetaan, niin ihmisten työntekopäätökset reagoivat keskimäärin vain vähän työllistymisen rahallisissa kannustimissa tapahtuviin muutoksiin (Jäntti ym. 2015, Lundberg ja Norell 2020). Ja kuten esityksessä edelleen todetaan, niin työtulovähennyksen korottaminen ei erityisen merkittävästi muuta yksittäisten ihmisten taloudellisia kannustimia ottaa työtä vastaan. Tällöin työtulovähennyksen korotuksella ei voida kokonaisuudessaan olettaa olevan merkittävää työllisyyttä parantavaa vaikutusta. Esityksessä arvioidaan, että tällä toimella voidaan pidemmällä aikavälillä kasvattaa työllisten lukumäärää noin 9 000 henkilöllä.
Työtulovähennyksen korottaminen on kuitenkin valtion budjettitasapainon kannalta kallis toimenpide. Tämä johtuu siitä, että työtulovähennyksen korottaminen keventää myös niiden henkilöiden verotusta, jotka ovat jo töissä tai jotka siirtyisivät joka tapauksessa työllisiksi, mutta vain harvat lisähenkilöt osallistuvat työelämään näiden muutosten takia. Pieni- ja keskituloisia on Suomessa lukumäärällisesti paljon, joten näihin ryhmiin kohdistuvat tuloverotuksen maltillisetkin kevennykset vähentävät merkittävästi tuloveron avulla kerättäviä verotuloja (ks. Harju ym. 2026). Työtulovähennyksen korottamisen negatiiviset vaikutukset valtion verotuloihin ovat erityisen haitallisia tilanteessa, jossa julkisen talouden tasapainottaminen vaatii huomattavia julkisten menojen leikkauksia tai veronkorotuksia.
Työtulovähennyksen korottamisen sijaan kannustimien parantamisen tarkemmalla kohdentamisella voitaisiin tutkimuskirjallisuuden perusteella saada aikaan työllisyysvaikutuksia työtulovähennyksen korottamista pienemmillä kustannuksilla (ks. Matikka ym. 2015). Tämänkaltaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa esimerkiksi kohdentamalla taloudellisia kannustimia niille henkilöille, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella. Kannustimien vaikutus työhön osallistumispäätökseen on tutkimuskirjallisuuden perusteella tyypillisesti suurempi sellaisissa ryhmissä, joissa työhön osallistumisen aste on lähtökohtaisesti matala (Lundberg ja Norell 2020, Matikka ym. 2015). Luotettavaa tutkimustietoa eri henkilöryhmien herkkyydestä reagoida työhön osallistumisen kannustimiin on kuitenkin saatavilla vain vähän. Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että pidempään työttöminä olleet tai muutoin heikommassa työmarkkinatilanteessa olevat eivät kuitenkaan keskimäärin reagoi suuriinkaan muutoksiin työhön osallistumisen kannustimissa (Verho ym. 2022).
Hakola-Uusitalo Tuulia
Ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Tuomas Matikka
Tutkimusjohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Lähteet:
Harju, J., Kosonen, T., Matikka, T. ja Ravaska, T. (2026). Tuloverotus – tärkeä veroinstrumentti. FIT-kirjoitussarja #10/2026.
Jäntti, M., Pirttilä, J., ja Selin, H. (2015). Estimating labour supply elasticities based on cross-country micro data: A bridge between micro and macro estimates? Journal of Public Economics, 127, s. 87–99.
Lundberg, J., ja Norell, J. (2020). Taxes, benefits and labour force participation: A survey of the quasi-experimental literature. Journal of the Finnish Economic Association, 1(1), s. 60–77.
Matikka, T., Harju, J. ja Kosonen, T. (2015). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016.
Verho, J., Hämäläinen, K. ja Kanninen, O. (2022). Removing welfare traps: Employment responses in the Finnish Basic Income Experiment. American Economic Journal: Economic Policy, 14. s. 501–522.
