Essays on taxation – Evidence from tax reforms

Författare: Jarkko Harju

Publikation: VATT Publications 64

Datum: 27.11.2013

Sammanfattning

Tämä väitöskirja sisältää johdantoluvun ja neljä itsenäistä artikkelia verotuksen vaikutuksista yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen.

Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan, miten vuonna 2005 Suomessa toteutettu verouudistus vaikutti vapaaehtoiseen eläkevakuutussäästämiskäyttäytymiseen. Päätavoitteena on selvittää, muuttuiko säästämisaktiivisuus ja keskimääräiset talletukset eri ryhmissä säästöjen verokohtelun muututtua progressiivisesta ansiotuloverojärjestelmästä suhteelliseen pääomatuloverojärjestelmään. Tulokset osoittavat, että suurituloiset vähensivät säästöjään vapaaehtoisiin eläkevakuutustileihin uudistuksen jälkeen. Lisäksi suurituloisten säästämisaktiivisuutensa laski, kun taas pienituloisten säästämisaktiivisuus nousi hiukan. Tulosten perusteella muutokset koskivat yksinomaan miesten säästämiskäyttäytymistä.

Toisessa artikkelissa tarkastellaan listaamattomien osakeyhtiöomistajien tulonmuunnon aktiivisuutta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan Suomessa vuonna 2005 toteutetun yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksia omistajien tulolajin valintaan osinkojen ja palkkojen välillä. Uudistus kasvatti selvästi omistajien kannustimia maksaa palkkaa osinkojen sijaan. Tulosten perusteella verouudistus vaikutti selvästi tulolajin valintaan. Tämänkaltaisella käyttäytymisellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia hyvinvointiin. Tulosten perusteella myös verokannustimen muutoksen suuruudella ja siitä saatavalla rahallisella säästöllä on vaikutus verosuunnittelun laajuuteen.

Kolmannessa tutkimuksessa tarkastellaan ns. täydennysveron poistamisen vaikutuksia monikansallisten yhtiöiden toimintaan. Täydennysveron tavoitteena oli varmistaa, että osinkoa ei voi jakaa voitoista, jotka eivät kuulu kotimaan yhtiöveron piiriin. Yritys joutui maksamaan täydennysveroa, jos osinkoja rahoitettiin verovapailla voitoilla. Täydennysvero poistui käytöstä vuonna 2005, kun yhtiöveronhyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Tulosten mukaan monikansalliset yritykset kasvattivat osingonmaksuaan täydennysveron poistuminen jälkeen. Myös kotiutettujen ulkomaisten voittojen määrä kasvoi sisäisten osinkojen muodossa. Lisäksi tulokset osoittavat, että suomalaisten monikansallisten yritysten ulkomaisten tytäryhtiöiden voitot kasvoivat täydennysveron poistamisen jälkeen, mikä viittaa siirtohinnoittelun pienenemiseen. Mitään muutoksia investoinneissa ei kuitenkaan havaittu.

Neljännessä artikkelissa tutkitaan ravintoloiden arvonlisäverokannan alennuksen vaikutuksia kuluttajahintoihin, aterioiden kysyntään ja työllisyyteen. Ravintoloiden arvonlisävero alennettiin 23 prosentista 13 prosenttiin heinäkuusta 2010 alkaen. Tulokset osoittavat, että arvonlisäveron alentaminen laski ravintola-aterian hintaa vain vähän, keskimäärin noin 2 prosenttia. Liikevaihdolla painotettu hintavaikutus oli suurempi, mikä tarkoittaa, että suuremmat ravintolat alensivat hintojaan enemmän kuin pienemmät. Ravintolan tyyppi vaikutti myös vahvasti hintamuutokseen, sillä ravintolat, jotka kuuluivat ketjuun alensivat hintojaan huomattavasti useammin kuin ketjuun kuulumattomat ravintolat. Tulokset osoittavat, että aterioiden kysyntä ei lisääntynyt eikä työllisyys kasvanut veronalennuksen seurauksena. Myöskään poistuvien ravintoloiden tai uusien ravintoloiden määrissä ei havaittu muutoksia.

Huvudteman för forskningen: Social trygghet, beskattning och inkomstfördelning

Ämnesord:
beskattning beteendeeffekter dividentbeskattning företag hushåll mervärdesskatt skattepolitik skattereformer

ISBN: 978-952-274-097-7 (nid.), 978-952-274-098-4 (PDF)