http://www.vatt.fi This feed lists 10 latest publications http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/860 This publication reports on the main findings of the entire TOLERATE project, which was an integrated natural science – social science project for the assessment of climate changed induced changes of extreme weather events and their social-economic consequences at a regional level. It includes regional projections of changes in climate conditions in Finland, with special reference to (short) periods with extremely abundant and extreme scant precipitation respectively. Based on these projections changes in river flood risks are assessed for two water shed areas by means of hydrological models. The resulting flood maps for events with different return times are subsequently evaluated with respect to their direct damage cost and with respect to the overall macroeconomic impacts in the region. With the aid of a group decision support system alternative flood risk mitigation options (investment alternatives) were preliminary explored with the aim to arrive at a ranking of alternatives based on a mix of criteria. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/859 Valtion tuottavuusohjelma käynnistyi vuonna 2003 osana hallinnon kehittämistoimintaa. Keväällä 2005 hallitus linjasi, että vain puolet valtionhallinnon poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista täytetään. Tämä päätös on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä ja tuottavuusohjelma on julkisuudessa leimattu henkilöstön vähentämisohjelmaksi, joka pahimmillaan pilaa työpaikkojen ilmapiirin. Kuitenkin näyttöä työhyvinvoinnin laskusta valtion virastoissa ja laitoksissa on vähän ja esimerkiksi eri sektoreiden vertailu sairauspoissaolojen, työssä jaksamisen ja kiireen suhteen tuottaa keskenään ristiriitaisia tuloksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten valtion virastojen ja laitosten työhyvinvointi on kehittynyt tuottavuusohjelman aikana. Erityisesti tässä tutkimuksessa pyrittiin tilastollisesti selvittämään, onko työn tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin (työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot) välillä yhteyttä. Tutkimuksessa ei kyetty osoittamaan, että työn tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin muutoksen välillä olisi negatiivista yhteyttä. Sen sijaan tuottavuusohjelman aikana esimerkiksi yleinen työtyytyväisyys näyttää hivenen lisääntyneen. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että puheet työhyvinvoinnin heikentymisestä ovat liioiteltuja. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/858 http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/857 This paper describes the organisation, tasks and financing of the Finnish local government. The description concentrates on social service, health and education tasks and their financing. The other municipal tasks are mentioned only briefly. Using the latest research and evaluation results, the past and ongoing reforms concerning the Finnish local government are discussed. Key words: municipal finance, public services, municipal size http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/856 Euroopan komission työryhmä on valmistellut direktiiviesitystä yhteisen yritysveropohjan (CCCTB) käyttöön ottamisesta EU:n jäsenmaissa. Hanke näyttäisi sisältyvän myös helmikuussa 2010 nimitetyn uuden komission ohjelmaan. Esitykseen on arvioitu sisältyvän selkeiden hyötyjen lisäksi monia ongelmia. Taloudelliseen tehokkuuteen ja hallinnolliseen toimeenpantavuuteen liittyvien kysymysten ohella esityksen hyväksyttävyys tulee riippumaan myös siitä, miten direktiiviesitys vaikuttaa verotuottojen jakautumiseen jäsenmaiden välillä. Tässä tutkimuksessa arvioidaan esityksen vaikutuksia Suomen verotuottoihin ja luodaan katsaus hanketta koskevaan taloustieteelliseen keskusteluun. Ulkomaisissa selvityksissä esityksen on arvioitu vähentävän Suomen yhteisöverotuottoa. Tämän selvityksen arvio vaikutuksesta on samansuuntainen, mutta suuruudeltaan pienempi kuin ulkomaisissa tutkimuksissa. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/855 Tässä julkaisussa esitellään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvioimat talouden rakenneanalyysin tulokset ja näkemykset toimialakohtaisesta työvoiman tarpeesta vuoteen 2025 saakka. Analyysi on toteutettu VATT:n dynaamisella yleisen tasapainon mallilla. VATTAGE-mallin avulla on mahdollista arvioida kokonaisvaltaisesti erilaisten toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. Tutkimuksessa on käytetty EU:n keskipitkän aikavälin talouskehityksen ennakointityön kanssa yhteneviä oletuksia väestönkasvusta ja makrotalouden kehityksestä. Rakenteellisten tekijöiden oletuksissa on nojauduttu historiaa koskevaan analyysiin, mutta osin myös muualla tehtyihin ennusteisiin esimerkiksi maailmanmarkkinoiden kehityksestä. Myös Euroopan unionin energiapolitiikan tavoitteet on otettu huomioon mallin lähtöoletuksissa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tuottavuuden kasvu ja kysynnässä tapahtuvat muutokset tulevat olemaan tulevaisuudessa talouden kehityksen kannalta keskeisessä asemassa. Toisaalta tarkastelu havainnollistaa talouden rakenteiden muutosta. Keskeinen muutos koskee talouden palveluvaltaistumista, joka on ollut käynnissä jo varsin pitkään. Tulevaisuudessa palveluiden osuutta kansantuotteesta nostaa erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva terveydenhoito- ja hoivapalveluiden kasvava kysyntä. Palveluvaltaistuminen vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin keskeisesti. Teollisuuden tuottavuuskehityksen jatkuessa muuta taloutta selvästi nopeampana voi sen arvonlisäys kasvaa tulevaisuudessakin suhteellisen nopeasti, mutta ei välttämättä kovin työllistävänä kasvun syntyessä pääomavaltaistumisesta monilla toimialoilla. Lisäksi eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jäänee nykyisen taantuman jälkeen aikaisempaa alemmalle tasolle. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/854 Valtionyhtiöiden osakepääoma oli tarkastelujakson alkuvuosina alle miljardi euroa. Suurimmillaan varsinaisten valtionyhtiöiden osakepääoma oli runsaat kolme miljardia euroa vuonna 1998 ja vuonna 2008 se oli laskenut kahteen miljardiin. Vuosina 1975–1995 valtionyhtiöiden osingonjako oli vuosittain alle 200 miljoonaa euroa. Varsinaisten valtionyhtiöiden osingonjako kasvoi enimmillään 800 miljoonaan euroon vuonna 2008. Varsinaisiksi valtionyhtiöiksi kutsutaan yhteiskunta- ja elinkeinopoliittisista tarpeista lähtien perustettuja valtionyhtiöitä. Valtionyhtiöiden liikevaihto oli tarkastelujakson alussa vuosittain alle viisi miljardia euroa. Liikevaihto nousi 20 miljardin euron tuntumaan 1980-luvun lopussa ja vaihteli sen jälkeen 20–30 miljardin euron välillä. Suurin osa liikevaihdosta koostui teollisuusyhtiöistä ennen suurten valtionyhtiöiden yksityistämistä. Tämän jälkeen teollisuusyritysten osuus liikevaihdosta romahti alle viiteen miljardiin euroon. Valtionyhtiöiden työntekijämäärä väheni yksityistämisen seurauksena merkittävästi. Tarkastelujakson alussa valtionyhtiöt työllistivät noin 90 000 henkilöä. Sen jälkeen henkilöstömäärä kasvoi 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin henkilöstöä oli 153 000. Henkilöstömäärä väheni vuodesta 1996 lähtien ja oli vuonna 2007 enää 74 000 henkilöä. Varsinaisten valtionyhtiöiden henkilöstömäärä oli suurimmillaan vuonna 1990, noin 130 000 henkilöä. Tarkastelujakson lopussa se oli enää noin 40 000. Valtionyhtiöt työllistivät Suomessa enimmillään 130 000 henkilöä vuonna 1995. Vuonna 2008 henkilökunta oli vähentynyt puoleen. Varsinaiset valtionyhtiöt työllistivät Suomessa vuonna 1980 noin 98 000 henkilö, vuonna 1995 noin 75 000 henkilöä ja vuonna 2008 enää 28 000 henkilöä. Valtionyhtiöiden merkitys Suomen taloudessa heikentyi selvästi. 1980-luvun loppuvuosina varsinaisten valtionyhtiöiden liikevaihto oli noin kymmenen prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Sen jälkeen osuus nousi ja oli korkeimmillaan 18 prosenttia vuonna 1993. Siitä lähtien osuus pienentyi ja oli vuonna 2008 enää seitsemän rosenttia. Suomessa varsinaiset valtionyhtiöt työllistivät 1980-luvulla noin neljä prosenttia kaikista työllisistä. Sitten prosenttiosuus yksityistämisen johdosta aleni ja oli enää prosentin vuonna 2008. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/853 http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/852 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asuinkiinteistöjen jätteen kuljetuksessa vallitsevien eri sopimusmallien yritysvaikutuksia. Nykytilanteessa palvelut voidaan hankkia keskitetysti yksityisiltä kuljetusyrityksiltä hankintalainsäädännön mukaisesti kilpailuttamalla tai kunta voi myös päättää järjestää jätteenkuljetuksen sopimusperusteisesti. Sopimusperusteisessa järjestelmässä kotitaloudet sopivat jätteen kuljetuksen suoraan yrityksen kanssa. Tutkimuksessa perustellaan ensinnäkin, miksi sopimusperusteisen mallin ja keskitetyn mallin vaikutukset yrityksiin ja kuluttajiin ovat yhtäläiset, jos kilpailu toimii. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa osoitetaan, että siirtyminen sopimusperusteisesta järjestelmästä keskitettyyn järjestelmään on yhteydessä keskimäärin 40 % hinnan alennukseen jokaista 600 litran jäteastian tyhjennyskertaa kohden ja keskimäärin 0.39 jätekuljetusyrityksen poistumiseen kuntaa kohden toimialalta. Lisäksi markkinoiden suurimman yrityksen Lassila&Tikanojan havaitaan välttelevän kuntia, joissa on käytössä keskitetty järjestelmä. Tämä viittaa siihen, että suurilla yrityksillä ei ole erityistä etua kunnan kilpailuttamasta järjestelmästä. Lisäksi havaitaan, että kilpailutuksessa yritykset eivät alihinnoittele ensimmäisenä kilpailutusvuotena ajaakseen kilpailijat pois markkinoilta. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/851 We use lifetime job histories from the pension records to evaluate changes in job stability in Finland between 1963 and 2004. We specify a duration model and estimate the effects of elapsed duration, age, and calendar time on the hazard of job ending using individual-level panel data spanning over four decades. We find that this hazard increased during the recession years in the early 1990s but has now returned to the level that prevailed in the 1970s. We also demonstrate that the fluctuations in the hazard rate together with the changes in labor market entry rates have complicated dynamic effects on the tenure distribution, and that analysing the changes in job stability based on the elapsed duration of ongoing jobs may be quite misleading.