Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin (TEM)

Julkaisu: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2015

Päiväys: 16.6.2015

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee kotoutumissuunnitelmien vaikutuksia suunnitelman saaneiden maahanmuuttajien lapsiin. Tutkimus hyödyntää vuoden 1999 kotouttamislain siirtymäsääntöä, jonka mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa ensimmäistä kertaa työnhakijoiksi tulleille maahanmuuttajille oli tehtävä kotoutumissuunnitelma, mikäli he olivat muuttaneet Suomeen toukokuussa 1997 tai sen jälkeen. Tämä siirtymäsääntö on luonut poikkeuksellisen luotettavan tutkimusasetelman, sillä hieman ennen toukokuuta 1997 saapuneet muodostavat uskottavan vertailuryhmän hieman sen jälkeen tulleille.

Tutkimuksen tulosten mukaan sillä, että TE-toimistojen maahanmuuttaja-asiakkaille tehdään kotoutumissuunnitelma, on merkittäviä ylisukupolvisia vaikutuksia. Nämä ylisukupolviset vaikutukset näyttäytyvät parempana opintomenestyksenä niillä maahanmuuttajien lapsilla, joiden vanhemmille oli tehty kotoutumissuunnitelma verrattuna hieman aiemmin tulleiden maahanmuuttajien lapsiin, joiden vanhemmille ei ollut tehty kotoutumissuunnitelmaa. Toukokuussa 1997 muuttaneiden maahanmuuttajien lapset ovat useammin kirjoittaneet ylioppilaaksi ja opiskelevat todennäköisemmin ammattikorkeakoulussa kuin huhtikuussa 1997 muuttaneiden maahanmuuttajien lapset. Perustulosten mukaan he myös opiskelevat harvemmin ammatillisessa oppilaitoksessa ja hakevat todennäköisemmin korkea-asteen koulutukseen. Sen sijaan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia peruskoulun päästötodistuksen keskiarvoon, todennäköisyyteen hakea toisen asteen koulutukseen, valmistua ammatillisesta oppilaitoksesta tai aloittaa yliopisto-opinnot ei löydy.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että kotoutumissuunnitelmien käyttöönotto oli poikkeuksellisen kustannustehokas politiikkamuutos. Kotoutumissuunnitelman saaneet maahanmuuttajat osallistuivat enemmän suomen kielen kursseille ja vähemmän muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (Sarvimäki ja Hämäläinen, painossa). Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kokonaismäärään kotoutumissuunnitelmilla ei sen sijaan ollut vaikutusta. Uskottava tulkinta on, että kotoutumissuunnitelmien käyttöönotto teki TE-toimistojen kotouttamistoiminnasta johdonmukaisempaa ja asiakaslähtöisempää, koska maahanmuuttajien aiempi osaaminen, suuntautuminen ja motivaatio pystyttiin hyödyntämään aiempaa paremmin.

Tutkimuksen pääteemat: Työmarkkinat ja koulutus

ISBN: 978-952-327-012-1